Aamulla kun tulin kotiin (kun olin heittänyt Eetun töihin) niin tuumailin "Noille Nemi nostaisi äläkän", kun kotikadulla näkyi "hippikoirat" (mies taluttaa 1-3 koiraa, heillä kaiketi on kolme koiraa - tänään näistä mukana oli kaksi).
Jostain syystä Nemi vihasi kyseisiä koiria. Se alkoi yleensä haukkumaan kun käveltiin sen talon ohi missä ko koirat asuvat - eli pelkkä niiden koirien haju ärsytti Nemiä niin paljon että oli "pakko" kommentoida asiasta.
Merri inhosi samaan tapaan erästä dalmatiankoiraa, joka asui näillä seuduin. Lisäksi Merrin inhokkilistalle kuului myös yksi kooikkerhondje, jota näkyi toisinaan lenkeillä. Mutta se ei ollut samassa vihamittapuussa dalmiksen kanssa.
Sekä Merri että Nemi pelkäsivät tai inhosivat eräitä vinttikoiria, jotka asuvat vajaan kilometrin päässä meiltä. Koirani haukku ujelsivat jos käveltiin niiden talon ohi. Pitkään välttelinkin siellä kulkemista - tosin kumpikin koira ilmaisi myös jos ne haistoivat kyseisten koirien lenkkeileen siellä missä me oltiin (kulloinkin kulkemassa). Eli aina ei auttanut vältellä tiettyä mestaa, kun koirat ahdistuivat muutenkin jos havaitsivat kyseisten otusten samoilla neliömetreillä liikkuneen.
Ihan viimeisen vuoden aikana Nemin kanssa pystyi kulkemaan vinttikoiratalon ohi ilman mekkalaa - ilmeisesti aistien heikentyminen auttoi tässä asiassa. Vinttikoiratalon likeltä lähtee yks kiva metsäpolku, siks siitä olisi mukava välillä kulkea.
Kiki ei ole vielä kehittänyt kammoa kyseisiä koiria kohtaan, eikä sillä -vielä- ole mitään viha-inhokki-koiria. Tosin maanantai-iltojen rattoina se on alkanut pelkäämään erästä suursnautseria, joka treenailee hallissa samoihin aikoihin. (mitään erityistä ei ole minun tietääkseni sattunut ko koiran ja Kikin kanssa)
1 kommentti:
Meidän Wiimallakaan ei ole inhokkikoiria paitsi ehkä yksi. Yleensä Wiiman kanssa pääsee melko helposti koiran kuin koiran ohi, ja tilannetta vielä helpottaa, jos kyseinen koira on kooltaan pienemmästä päästä. Mutta lähihoodeilla asuu yksi sellainen valkoinen lattiamoppia muistuttava koira (jollaisten ohi päästään yleensä ihan vaikeuksitta), ja sille Wiiman on joka kerta vähän huomautettava, ellen pidä varaani ja kasvata ohitusväliä :) . En oikein tiedä mistä niiden epäsopu on syntynyt, nokakkain ne eivät tiettävästi ole koskaan olleet. Tapaamiskertoja on kuitenkin useita, kun näitä samoja katuja tallataan :) .
Lähetä kommentti