Käytiin eilen töitten jälkeen juoksemassa Kimmokkeen pururadoilla 7,2 km. Koko lauma siis. Reilun vitosen Nemi juoksi hyvin, mutta siinä vaiheessa kun normi vitosen lenkki olisi loppunut ja yleensä juostu autolle, mutta nyt käännyttiin vielä tekemään ylimääränen mutka, niin Nemi oli, että mitä kettua. Yritti paimentaa meitä kääntymään "oikiaan" suuntaan. Kyllä se sitten taas ihan hyvin eteni kun tajusi ettei mentykään vielä autolle. Sen verran raitis ilma oli, että pitkähihasen kanssa sai jo juosta ja alkumatkasta oli käsille (sormille) vähän viileä, mutta pian tarkeni jo hyvin (ja hanskat olisi ollut liikaa). Ei tunnu Kimmokkeen mäet enää -ihan joka kerta ja joka mäki- niin tuskaselta kun aiemmin. Toki se kun heti pitää lähteä juoksemaan ylämäkeen niin ne pari ekaa mäkeä menee kyllä aika hitaasti, mutta kun rytmiin pääsee niin on jo helpompaa (vaikkei toki edelleenkään mitenkään supervauhdikasta - tosin on mun vauhti hieman kohentunut ehkä kuukauden takaisesta).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti