Yks päivä rupesin miettimään, että monesti tulee enimmäkseen kirjoiteltua reenijuttuja. Ja reenijutuistakin joko lähinnä että tehtiin juttua aa tai että taaskaan nouto ei sujunut. Tai että se agi ei sitten vaan ollutkaan niin helppoa ja tie tähtiin ei mulle ja Nemille avautunut. Mutta vaikka koira-arjessa on toki edelleen aina välillä jotain argh juttuja eikä asiat suju tasaisen pehmeesti koko ajan ja kaikki ole aivan auvoista. Niin on tossa Nemissä kuitenkin vanhemmuuttaan ollut havaittavissa todella mainioita piirteitä. Lenkeilläkin enimmäkseen menee tosi kivasti - edelleenkin tosin Nemi rähjää toisille koirille enemmän sillon kun mä talutan sitä kuin sillon jos Eetu taluttaa (mä skitsoilen ja ressaan mikä heijastuu koiran käytökseen). Mutta oon mäkin oppinut käyttäytymään paremmin ulkoilutilanteissa ---> kyllä se menee just niin päin että kenen pitää osata ensin käyttäytyä niin sitten koirallakin on tilaisuus olla lunkisti ;)
Kotiin lenkiltä saapuminen on iskostunut melko kivasti koiran käytösrutiineihin. Eli ulko-ovesta ei tulla eteiseen ennen kuin on saatu lupa. Ja pikkueteisestä ei mennä eteenpäin ennen kuin on luvattu (tai kannettu kylppäriin pesulle). Sillon ku viel oli Merri niin tää ei ollu näin helppoo, joko toisen koiran on osannu opettaa tähän paremmin tai sitten se vaan oli just niin, että Merrillä säännöt eivät olleet niin justiinsa ja Nemi taas tykkää siitä että se tietää mitä saa ja pitää tehdä - selkeät säännöt on sen juttu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti