Koska olen huono kouluttamaan koiraani, niin olen todella pitkään kriiseillyt kosketusalustasta. Siis lähinnä siitä, että en ole osannut opettaa koiralleni sitä, että se menisi ja koskisi alustaan ja jäisi niille sijoilleen eikä kävisi nopeasti koskemassa alustaan ja sitten siirtäisi tassuaan muualle siitä alustasta. Naksutusmerkkaus on ollut myöhässä ja toisaalta ei ole olemassa (meillä) sellaista "jähmety" käskyä millä koira jäisi heti niille sijoilleen. Tai ainakaan niin, että osaisin sen sanoa prikulleen oikealla hetkellä.
Koinkin siis ihan huomattavan helpotuksen tunteen muutama viikko takaperin Taskilan tokotunnilla kun Katja kertoi, että siinä vaiheessa kun alusta on jo pieni (okei meillä se ei ole niin pieni, mutta...) niin ei haittaa vaikka koira ei koskisikaan alustalle, tai ainakaan jäisi siihen minialustalle varpaitaan pitämään kun sillä on kuitenkin ajatus siitä mikä sen kosketusalustan virka on ja miten siinä toimitaan. Huh! Stressi lähti, kriisi ohitettu. En vaadi enää tai yritä vaatia koiralta ja sekoita sen toimintoja. Jos se menee ruutuun, likelle alustaa, niin ihan taivaan sama, että koskeeko se sille alustalle vai ei ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti