Tarinaa agirodusta

Kävimme agility-sukulais-lomamatkalla
Janakkalan & Lohtajan suunnalla viime viikonlopun tietämillä.
Janakkalan suunnalla agiliitelyt eivät menneet mitenkään mairittelevan
hyvin:
*Lauantain ekarata (tuom.Risse Koponen).
Rataantutustuminen 7.30. Oltiin kisapaikalla hieman ennen seitsemää ja
kipitin heti kun vain kerkesin ilmoittautumisjonoon. Jonot (ohjaajan
aakkosten mukaan, eli 3-5 jonoa) olivat pitkät ja tuntui ettei jono
etenekään juuri yhtään. Jossain välissä joku talkoolainen tuli
sanomaan, että antakaapa tietä niille joiden rataantutustuminen alkaa
7.30, että ehtivät sinne (koski medi3:ia ja jotain toista luokkaa). No,
tottahan toki siellä oli jotain tyypillisiä koiraihmisiä mun edellä n
kappaletta jotka sanoivat "me ollaan jonotettu täällä vaikka kuinka
kauan, mitä ette ole tulleet aikaisemmin. ei varmasti anneta meidän
paikkoja jonossa teille" Niin, ilmoittautuminen taisi alkaa
seitsemältä, joten ihan sama miten aikaisin olisin paikalla ollut.. tai
oishan sitä voinut varata itselleen paikan jonosta tietty jo aiemmin..

Alkoi siis pultti nousemaan ja hermostuttamaan, että ehdinkö
rataantutustumiseen ollenkaan. Onneksi oli muitakin samassa
tilanteessa, joten kerkesin juosta "leirillemme" (eli sinne missä
häkki, koirat, tavarat & Eetu olivat) viemään Merrin paperit ja
sitten juoksemaan radan luo ennen kuin rt alkoi. Luonnollisesti olin
ensimmäisessä rt-joukkiossa. Osa rt:sta meni omalta kohaltani hieman
hukkaan, ensin ajatukset olivat vielä tuossa "melkein myöhästyin"
-jutussa ja sitten koitin mahtua niiden noin neljänkymmenen muun
rataantutustujan joukkoon.. Onneksi Merri ei ollut kuitenkaan ihan
ensimmäinen (ja toisaalta ei siellä häntäpäässäkään niistä 125
koirakosta) radalle lähtijä. Joten kerkesin tankata rataa ja
ohjauskuvioita päähäni vielä rataantutustumisen jälkeenkin.
Rata
alkoi kolmella hypyllä joiden jälkeen oli a, jolle ei vielä mentykään,
vaan putkeen a:n puoleisesta päädystä. Tuossa sain vedettyä Merrin ihan
hyvin. Ja 4-6 seuraavaakin estettä menivät ihan hyvin. Sitten olisi
ollut pari hyppyä kentän poikki kohti pujottelua.. mutta kuvittelin
tuon kohdan liian helpoksi. Ja kun Merri tuli putkelta niin odotin sitä
jo hieman kauempana ja aloin ns. vedättämään sitä niille hypyille. No,
Merri tuli vauhdilla -suorinta tietä- mun luo, hypäten ohimennen
pituuden yli (poikki). Joten hylkyhän se sieltä napsahti. Menimme
kuitenkin radan loppuun asti, ja loppu koukerot sujuivat ihan kivasti.
Eli omaa tyhmyyttäni lukuunottamatta ihan kiva rata.

*Lauantain tokarata (tuom. Pertti Siimes).
Toista rataa saatiinkin odottaa kauan. Melko pian ekan radan jälkeen
kerättiin kamppeet kentän reunalta ja etsittiin varjoisampi
leiripaikka. Hellettä kun piisasi, asteita oli lähempänä
kolmiakymmentä. Onneksi löysimme hyvän varjoisan paikan kirjaston
takaa, jossa oli sopivan rauhallista viettää kesäpäivää. Koirat olivat
välillä häkissä ja välillä telmivät nurmikolla. Välillä käytiin
katselemassa muiden ratasuorituksia, mutta kovin pitkää aikaa kuumalla
kentälle ei jaksanut olla.
Rataantutustuminen alkoi 17.15, tällä
kertaa en ollut ensimmäisten joukossa tutustumassa. Radalla oli pari
kinkkistä kohtaa ja radan perukoilla mielenkiintoinen hyppy kuvio,
jossa tulikin aika paljon hylkyjä. Tiesin kyllä, että jos vain ohjaan
Merrin tarkasti niin meille tuo kohta ei tule aiheuttamaan ongelmaa.

Medi3:ssa oli liki sata (97) kilpailijaa, ja Merri oli viimeisten 20
starttaajan joukossa. Oman vuoron odotteleminen oli tuskaisaa puuhaa.
Hain Merrin hieman liian aikaisten häkistä, mutta toisaalta koska
"leiriimme" oli hieman matkaa niin en viitsinyt jättää koiraa sinne
viime tippaan asti. Ja pitihän koiraa hieman verrytellä ja käyttää
pissallakin. No, noita pissa-verryttely-lenkkejä kerkesin tekemään aika
monta, kerkesimme myös istua kentän laidalla katsellen muiden
suorituksia ja kerkesin tankkaamaan rataa ja ohjauskuvioita päähäni.

(tarina jatkuu..)