Turhauma

Mä jo hetken luulin, että se toinen blogi olisi ruvennut toimimaan.. niin eikä mitä kaatu taas. Eikä näy enää... Mutta hetken aikaa pääsin jopa kirjautumaan sisälle, joten toivoa -ehkä- vielä on.

Koirat makoilee mun jaloissa, lipastolla siis. Ja toimivat hyvinä vartiokoirina, joku kun melkein tuli moikkaamaan mua - mutta Nemi pisti "hälärit" päälle ja se joku hipsi muualle. Meillä on töissä ahkeraa väkeä, täällä on lähes aina joku...

Paniikki

Hui kun meinasi iskeä paniikki, kun meni monta päivää eikä blogini toiminut ollenkaan. Pystyin kyllä lukemaan mutta en kirjoittamaan omaani enkä kommentoimaan muiden blogeja. Todella pelottava ilmiö  Nyt olemme kuitenkin onnellisesti täällä taas . Vastaisuuden varalle kuitenkin tiedoksi, että kerkesin perustamaan jo vara-blogin, jonka juttuja en lähde tänne toistelemaan.

Metsä humppa

Aiemmin olin jo päättänyt, että kun kerta on näin ihanat talvi-ilmat niin vkonloppuna käydään ainakin kerran pidemmällä lenkillä. Metsässä niin että koirat saavat juosta ja painia ja nauttia talven riemuista.
Hetken verran kerkesin jo masentumaan kun luin jostain lehdestä että kohta on loska- ja liukaskelit. Ensi viikon alkuun on luvattu jo 0-asteisia kelejä. Tänä aamuna mittari näytti kuitenkin -10, joten oli oiva pakkaskeli metsälenkkiä silmällä pitäen.

Kävimmekin koko perheen voimin Kaista-ahon metsikössä rymyämässä. Siellä oli ihan toisen näköistä kuin vielä viime talvena, eli puita on hakattu oikein urakalla eikä vanhoja polkuja enää oikein ollut näkyvissä. Yksi vanha reitti kuitenkin löytyi, jota pitkin pääsimme takaisin Kolamäen takaosiin ja sieltä tietämyöten kotio.

Minulla oli, kuten yleensä aina jos tiedostaen lähden irtipito lenkille, taskussa pussukassa hieman koiranmuroja. Hyvin Nemi kääntyi ja tuli luokse vaikka oli kauempanakin menossa kun sitä sen nimen sanomalla kutsuin - ja Merri tietysti tuli samalla myös... Kääntyisiköhän Merri agiliidossa nopsasti jos sanoisi "Nemi" ;)

Turkuseen

Päädyin sitten ilmoittamaan Nemin Winter Dog Show:n Turkuun. Tässä kun tulee ns kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Eli saan jonkun syyn matkustaa Poriin katsastamaan serkkuni uutta asuntoa ;) Ruotsinlapinkoirat arvostelee Turussa Pekka Teini, jonka kehässä kumpikaan koiristani ei ole aiemmin esiintynyt.

Peltopaini

Perjantai aamunpäivänä käytiin "korkkaamassa" talvikauden peltopainit. "Kotikatumme" päässä on pieni peltoalue, jota lähiseudun koirat käyttävät talvena kulkureittinä ja koirapuistona. Niinpä marssimme eilettäin ko paikkaan, siinä metsän reunassa päästin koirat irti - ja voi sitä onnea ja autuutta kun sai juosta, painia ja myyrästää. Allekirjoittaneelle ei paljoa liikunta tuosta reissusta kertynyt, mutta koirille senkin edestä. Ja kyllähän niitä oli ilo katsoa, onnellisesti hyöriviä lapinkoiria

Toisesta blogista

Edelleenkään ei toimi se varsinainen Merri-Nemi -blogi. Siis kirjoitukset näkyy mutten pääse kirjautumaan sisälle. Väittää että palvelinta ei löydy. Sama homma jos yritän kommentoida jonkun muun (vuodatus) blogia, ei vain onnistu. En ymmärrä alkuunkaan että mistä nyt tuulee. Kokeilin käyttää ie:tä ja netscapea tämän normaalin firefoxin lisäksi - ei ollut mitään vaikutusta. Joten toistaiseksi mennään tällä blogilla.. Jos vaikuttaa siltä että vuodatus ei vain ala mua enää niin muokkailen sitten tämän ulkoasua omemmaksi jne.

Mansikkamaalla

Eilen kun olin hakenut koirat hoidosta ajoin kotio ja lähdin koirien kanssa suoriltaan lenkille (ilman sisällä piipahdusta). Hetken käppäiltyäni päädyin siihen, että samahan se on käydä kerralla kunnon lenkki. Joten käveltiin Mansikkamaan-lenkura, pienen pidennyksen kera.
Kovastihan nuo koirat kiskovat, varsinkin Merri, Kaista-ahon kohdalla. Että josko käännyttäisiin Kaistikselle päin. Sieltä kun löytyy useampikin paikka mistä voisi pongahtaa metsälenkille. Päivä oli jo kuitenkin sen verta pitkällä, että oli pimeää, joten kävimme vain tylsällä hihnalenkillä.

Omalle flunssalle moinen lenkura teki tietysti "gudaa", mutta omatunto oli ainakin hiljaa kun käytin koiria tunteroisen lenkillä.

Latviassa

Nemi ei saanut ihan sitä mitä odotettiin. Sai kyllä excellentin muttei sitten mitään muuta. Tuomarin (Leif Herman Wilberg) mielestä oli kyllä ihan ok koira ts tykkäsi Nemistä mutta piti kakaraa vielä keskeneräisenä. Eli arvostelussa lukee että "needs more body and bone".

Myöhemmin on tullut spekuloitua, että olisiko ollut saatavissa muutakin jos olisimme ilmoittaneet koiran valioluokkaan? Latviassa kun tuo olisi ollut mahdollista. Niin kuin ilmeisesti monissa muissakin maissa, jos koira on siis ennestään jonkun muun maan valio.

Noh, koira on vielä nuori ja keskeneräinen. Kyllähän se tiedetään. Joten oikeassahan se tuomari oli. Ja matkailu avartaa.

Latvia

Latvian reissulla norjalainen tuomari Leif Herman Wilberg tykkäsi Merristä sen verran, että siitä tuli Baltian voittaja -07. Oli siis rop. Sai palkinnoksi cacib -ruusukkeen. 5 kiloa koiranruokaa. Ja kaksi pokaalia; baltian voittaja ja rop. Molemmissa pokaaleissa lukee mistä on kyse, kiva, niin muistaa sitten myöhemminkin että mistä ne on saatu.

Nykyisin Merrin tittelirimpsu on siis seuraavanlainen:

KANS & FIN & N & PL & LV MVA & PL V-06 & PZV-06 & MV-06 & LV V -07 & BALTV-07 Little Honey's Darfi ~ Merri

Ja Merri on käynyt näytelmissä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Latviassa ja Puolassa. Vaikkei me edes harrasteta näyttelyitä.. Nooh, kait me sitten harrastetaan - mutta vähemmän noita kotimaisia. Joissain näyttelyissä tulee käytyä, kuten Oulussa, Porissa ja Kajaanissa. Joskus erkkareissa. Ja joiltain tietyiltä tuomareilta haluan noille arvioinnit.

Yskä

Meidän neidit on nyt harkka tauolla. Sillä niitä vaivasi yskä viime viikolla. Merriä ensin ja sitten Nemiäkin. Joten taukoillaan nyt tovi. Sinällään se sopii kyllä ihan hyvin, sillä allekirjoittaneellakin on melkoinen köhä päällä... Siis tietty ei ole kiva, että koirilla oli yskä, mutta ei hirveästi haittaa kun ei pääse treeneihin kun itse on puoli kuntoisena.