lauantai 18. elokuuta 2018

Kisaturistina (tokon sm-kisat Limingassa)

Joop. Kävin tänään katsomassa tokon sm-kilpailuja Limingassa. Lähikisat kun ovat. Tosin matka tuntui mennessä pitkältä... meiltä menee googlen mukaan 50 min ajaa sinne.

Alunperin oli tarkoitus katsoa avo-luokkaa, lähinnä sen takia kun siellä oli kivasti eri rotuja. Mutta kun pääsin kisapaikalle niin mulle ei oikein selkiytynyt, että missä on mitäkin. En ollut etukäteen siis tutustunut että millä kentällä on mitäkin ja ko paikka oli mulle entuudestaan outo joten meni aluksi vähän palloiluksi. Plus sillä kentällä missä ne avot sitten lopulta olivat ei just sillon kun tulin paikalle ees tapahtunut mitään. Näin sitten muutamia kavereita ja jumituin heidän seuraansa, mikä olikin kyllä ihan kiva juttu :-)

Lopulta katsoin vain evl:ää. Ja seurustelin ihmisten kanssa ja kiertelin katselemassa kojuja. Joita ei kyllä ollut kuin kaksi. Mitään roinaa en shoppaillut, toisessa kojussa mietin ruutunauhan ostamista (jos alkaisin siedättämään Kikiä sen olemassaololle) ja joitain leluja pyörittelin / kokeilin käsissäni, mutta vaikka ne kivoilta näyttivätkin niin eivät olleet mun koirien tyyppisiä. Tai ehkä joku kiskottava karvajuttu olisi ihan jees, mutta ei mitään palloa siellä päässä, Kanttiinista kävin ostamassa makkaran ja vichyn, onneksi en ollut kisaamassa koska tarjonta ei ollut kovinkaan kummosta ko kahviossa (joka ei ollut järjestäjien pitämä vaan joidenkin paikallisten). Toki Limingan keskusta ei ollut kaukana, että sieltä on varmaan väki käynyt eväitä ostamassa (jos ei niitä ollut mukana muutenkin jo).



Ainiin. Sellaisen havainnon tein, että kisoissa oli tosi rauhallista. Muutoinkin ettei siellä ollut juur yhtään haukuntaa. En tosin tiedä tietenkään miltä meininki kisaajan näkökulmasta vaikutti. Ja jos olisi oman koiran kanssa ollut koetilanteessa niin varmasti olisi ollut miljoona asiaa mihin mun häiriöherkät kaikenhuomaajat olisivat reagoineet. Mutta yleistunnelma oli rauhallinen (leppoisa?).

Kuvia otin jonku verran. Kovinkaan lähelle kehää ei päässyt kun siinä oli jotain nauhoja maassa, kehänauha ja sitten joku toinen jonka takana yleisö oli, joten enpä toki minäkään mennyt lähemmäs häiriköimään. Mitä olen niin köyhä ettei ole vara ostaa valovoimaisia kunnon zoomiputkia. Harjoittelin sitten kuvaamista vähän eri asetuksilla kuin yleensä, josko ees se hyöty ois ollut räpsinnästä että oppisin käyttämään sitä yhtä asetusta (jota en lähde tässä avaamaan etten kuulosta nololta kameran käyttäjältä kun en sitä vieläkään osaa vaikka kuvia olen jo muutaman vuoden yrittänyt siellä täällä ottaa). Koska kohteet eivät olleet tarpeeksi lähellä niin ei puhettakaan mistään hienosta "kohde tarkkana ja tausta sumeena" räpsinnästä. Otin sitten kuvat vaihteeksi jpg-arw, joten niiden kanssa olen sitten leikkinyt tänä iltana. Arwit antavat enemmän mahdollisuuksia editoinnille ja jpg:den avulla pystyn nopeammin selaamaan kuvat läpi ja tuhoamaan sutut.

Tässä muutama mitkä jaksoin editoida tänään:



Kierto-istu-nouto-hyppy -hässäkkäliike. 

Bordercollie kirmaamassa tyhjälle ja sieltä ruutuun



Nyt sitten pähkäilen, että menenkö huomennakin turisteilemaan vai en ...

Kiki pihailee (osa n2)





Kiki nyt vaan näytti niin huvittavalta kun se haki tämän littanan näädän (tai minkä lie) kuistilta. Lelu oli ollut yön ulkona ja viime yönä satoi aika rankasti vettä. Kiki sitten yritti "hoitaa" lelua vähemmän märäksi...

torstai 16. elokuuta 2018

Nopea väliaskel

Siitä kun Okk:n face-ryhmään oli tullut ilmoitus koiratanssin peruskurssista niin kymmenen minuutin päästä olin jättänyt ryhmäpaikkahakemuksen sisään :o 

Laitoin ilmon silläkin uhalla, että
  • koiratanssi on pelottavaa (en ole esiintyjätyyppiä ;))
  • Kiki saattaa pelkoilla hallissa (vaikka viime talvena okk:n halli oli sille helpompi paikka kuin kisman halli)
Pidän -toistaiseksi ainakin- lajia hyvänä temppurupeamana, ja Kiki jos joku rakastaa temppuja (joiden opettamiseen mulla ei riitä mielikuvitus) :-)


Ei vielä mitään käsitystä mahduttiinko kurssille vai ei, joten turha asiaa on sen enempää vielä jauhaa ... 

ks 52/18

Kävin tänään töiden jälkeen salilla.


Lisäksi tein jotain niinkin kummallista, että pistin pari tikkua ristiin. Toiseen oli syynä tuo koko vuoden vihoitellut käsi (epämääräistä kipua kyynärän ja olkapään välisellä alueella, mikä joissain tilanteissa aiheuttaa kipua/ongelmia (ei voi tehdä jotain tai kun tekee niin sattuu)). Toinen juttu oli sitten se, että yritän taas saada jalka/kenkäjuttuhin maksusitoumusta. En tiedä kuinka monimutkainen prosessista tulee (sekä maksusitoumuksen että käden kuntoutuksen kannalta).

tiistai 14. elokuuta 2018

Kotipihalla






Pihalle on kertynyt kaikenlaista koirarompetta ...

Kiekonlenkki

Kävin päivällä vaihteeksi lenkkeilemässä koirien kanssa Kiekonmajalla, jossa kierrettiin "Kiekonlenkki" (3,3km).






Koirien hautausmaan portilla

Koirien hautausmaa, surullinen paikka

Kiki haistoi marjastajat ...

... ja oli täysin vakuuttunut etteivät ne pääse pois mättäiltä jos Kiki ei pelasta niitä sieltä. 


Sammakko, jonka kuvaaminen oli hieman hankalaa, koska koirat yrittivät tutustua siihen tarkemmin.







ks 51/18

Kävin aamulla salilla.

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Y ö k (käys)

Vain toinen koiraihminen tietää kuinka nopeasti sitä voi pompata sängystä ylös kun kuulee koiran yökkivän. Vaikka uni olisi kuinka syvä niin, niin sitä vain herää sukkelaan kun kuulee koiran oksentavan. Tätä sitten tapahtui viime yönä monesti. Kiki puklaili jotain lillua lähinnä, ekoissa ehkä oli jotain pieniä sattumia ja viimeinen näytti tältä:



Kyllä, nykyajan someihminen kuvaa myös koirien puklut 😄😄😏😆 Valitettavasti kaikkein "hienoimmasta" ei ole kuvaa. Nemi nimittäin oksensi luun, sellaisen nahkarulla -tyyppisen. Se oli jotain (about, en mitannut) seitsemän senttiä pitkä. Luu oksussa oli myös vähän verta 😨

Tapaus luu johtui koirien luukiistasta eilen. Pitkästä aikaa kun Nemikin oli innostunut syömään jotain lelukopasta löytynyttä puruluuta, mikä Kikin mielestä oli epäreilua. Noh, Kiki pidettiin poiss Nemin herkkupileistä - tai yritettiin pitää - mutta jossain välissä Kiki meni kyttäilemään Nemin puuhia ... Juuri kun olin menossa puuttumaan tilanteeseen (koirat ilmeisesti vain murrasivat toisilleen) niin Nemi meni juomaan vettä ja kun pääsin paikalle (missä sitä luuta oli syöty), niin luuta ei näkynyt missään. Oletin sitten, että se oli ollut jo niin pieni, niin hyvin syöty, että koira oli saanut sen pureskeltua kokonaan. Nooh... syötypä hyvinkin, mutta ihan ei tullut mieleen, että Nemi olisi niin ahne ja pässi, että se sen kokoisen luun menisi nielemään. Vähänpä minä koirista mitään tiedän. Aikanaan Merrin kasvattaja kertoi kun pentua oltiin ottamassa, että sellaiseia "söpöjä" kenkäpuruluita tai solmupuruluita ei kannata ruotsinlapinkoiralle antaa, kun ovat niin ahneita. Mutta tämä oli kyllä "kaiken huippu" luusyömingeissä.

Kolmeen otteeseen siivosin yöllä oksuja lattialta (ja matolta, tietysti ...).

lauantai 11. elokuuta 2018

Ryhtiliike

Sen jälkeen kun kirjoitin, että eipä tässä oikein mitään reenailla eikä tavoitteitakaan kannata asettaa kun kokeisiin on turha pikkukoiran kanssa tähytä kun kokeet kuitenkin on pelottavissa halleissa ... Niin on reenitty vaikka mitä. Omalla pihalla ja lenkkien yhteydessä.

Joku kerta otin lenkillä Kikille jääviä ja se oli ihan kuutamolla. Pari kertaa muistuttelin liikkeestä maihinmenoa ja koira oli ihan ? ja ajattelin, että hyvinpä se on kaiken unohtanut. Sama homma perusasennon kanssa. Sitten jollain myöhemmällä lenkillä tein uudestaan jääviä, koira muisti maihinmenon ja teki samalla lenkillä myös seisomisen (hienosti, ilman pomppua). Seuraavaks pitääkin alkaa opettamaan seisomiseen kestoa (huvin ja urheilun vuoksi, jotta on jotain mietittynä millä koiraa aktivoida).

Oikean puolen seuruuta yritin ottaa pitkästä aikaa, mutta Kikille on kehittynyt vähän turhan vahva mielipide siitä, että seuruu kuuluu tehdä vasemmalla ... Yritä siinä sitten toista "heittää" väärälle toiselle puolelle kun se niin tiitteränä tulee ottamaan kontaktia vasemmalta puolen.

Eilen tehtiin pihalla tunnarikapulan piilotusta, tunnaria on ylipäänsä tehty ihan älyttömän vähän. Mutta ainakin tuossa yhden kapulan haussa Kiki on ihan tosi hyvä ja tasan tarkkaan tietää mitä pitää tehdä. Se jopa keskittyi niin hyvin, että sain vahingossa tehtyä sille hyviä paikkistreenejäkin kun se sen piti odotella kun piilottelin sitä kapulaa eri paikkoihin.


Jos olisi niitä tokomaisia tavoitteita niin tuossa treenissä pitäisi ehkä joskus siirtyä hajuttomien mukaan ottoon tai jotain, mutta siihen pitäisi olla joku pläni - jota mulla ei vielä ole. Jos mä en tiedä mitä tehdä niin ihan turha vaatia sitä (haluttua toimintoa, jos en tiedä mikä se haluttu on ja mitä reittiä sinne pääsee) koiraltakaan.

Tänään sitten pistin tokotörppöjä pihalle epämääräiseen muodostelmaan. Ensin vaan ne törpöt oli siellä, mutta kun Kiki tarjosi törpön kosketusta niin kehuin sen siitä (en ylitsevuotavasti). Sitten tein Nemin kanssa jotain zetan tapaista ja Nemi oli ihan tohkeissaan. Sitten käskin Nemin sisälle ja tein Kikin kanssa naksuttelemalla kartion kiertoja. Kikillä nousi kierrokset eli se haukkui melkopaljon, mutta eipähän kauhistellut kauhukartioita. Toin sisältä vielä isommankin kartion leikkiin mukaan ja Kiki oli edelleen ihan tohkeissaan.


Sitten pistettiin kartiot syrjään ja tehtiin vielä korokkeella pyörimisiä. Nemi oli siinä vähän reppana ... enemmän yritystä ja ahneutta kuin oikeaa tekniikkaa, Kiki käytti tassujaan ja takapäätään ihan kivasti.

Lopuksi koirat saivat vielä vuoronperään leikkiä vanhalla aktivointipallolla






ps. koiranruoka on vähissä, mistä Nemi on kovin huolissaan ...




jk. pakkasessa on koirille lihaa, joten ruokaa kyllä saavat vaikka nappulat ovatkin melkein loppu ;-)

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Kaksi koiraa, kaksi tapaa

Kaksi eri tapaa saada namit ulos pahvipurtilosta




  1. Poista purtilon päästä korkit, käännä purtilo ylösalaisin ja odota, että namit valuvat sieltä ulos ja syö ne. Tosin Kiki poisti ensin vain yhden muovikorkin, heilutteli sittn törppöä (väärin päin niin ettei mitään tullut sieltä ulos) ja hoksasi vasta sitten poistaa pohjakorkinkin. Kaiken päätteli itse eikä tähän mennyt kauaa. Seuraavaksi se toi mulle tuota putkiloa (joko "osaan nostaa tämän, anna palkka" tai "laita tänne lisää namuja" -tarkoituksella)
  2.  

  3. Nemikin poisti ensin korkin toisesta päästä, ja sitten se repi ja repi purtiloa kunnes pääsi nameihin käsiksi (ts hampaiksi). Sillä meni hommassa paljon kauemmin kuin Kikillä sen tavassa syödä herkut. 
Nemi silppuamassa purtiloa

Kiki tarkistaa jäikö Nemiltä jotain syömättä, matolla täysin tuhottu menthosputki.