torstai 28. elokuuta 2008

Pienet kurvit


Eilen oli ihan hyvä aktiivi-ilta Merrin kanssa :) Harmi vain kun työt haittaa harrastuksia enkä ehdi pitkästi lavertelemaan tällä kertaa blogiin :o

Radalla tehtiin hyviä hyppelyitä, Merri kääntyy pienestä kurvista ja osaa hyvin takaahypyt. Tällä kertaa en edes vienyt sitä älyn pitkälle ja silti (tai ehkä just siks) se kääntyili ja hyppeli hyvin. Myös pujoon meno oli hyvä, sujuvasti sisään vaan ilman turhia vekityksiä ja venkoiluja (joihin kisoissa sorrun kun muka varmistelen asioita).

Puomin ja a:n alla oli putket jotka aiheutti hieman päänvaivaa. Puomin ali putkelle mentiin ensin, sinne sain merrin vasta sitten kun ohjasin sen sinne molemmin käsin ja selvästi olin menossa itsekin siihen suuntaan. A:lla taasen kävi kertaalleen niin, että koira meni putkesta ja hoksasi a:n edessä odottavan palkan.. joten palkitsi itse itsensä ja meni aika monta kertaa sen putken a:n sijasta. Helpoin ja lyhyin tie paras tie.. ;)

Kiitoksia Jonnalle kivoista treeneistä :)


keskiviikko 27. elokuuta 2008

Haku



Päätin hakea talveksi vain Merrille tokoryhmäpaikkaa (toivottavasti meille löytyy joku kolo ), kun se nyt noista kahdesta vaikuttaa innokkaammalta tokottajalta. Ihan kaikkea ei varmaan talven pimeinä tunteina jaksa treeniä ts ajella joka ilta harkkoihin. Saas nähdä miten kotona / lenkeillä jne tulee sen (tässä kohtaa tarkoitan Nemiä) kanssa treenailtua.

Merrille on haussa myös agiryhmä paikka okk:lta.

Ja Nemille puolestaan agipaikka sekä Activelta että okk:lta.

Eli molemmille koirille kahdet treenit viikossa, mikä varmastikin on ihan hyvä määrä

Tutti



Eilen oli taas kivat agi-harkat Nemin kanssa Activella.

Treenittiin esteen kanssa niitä poispäin kääntöjä (onko nää nyt niitä jaakkoja?), tarkkana sai olla ettei Nemi hypännyt hyppyä suoraan. Mutta toki tehtiin useita onnistuneitakin suorituksia. Pitänee treeniä tuota kotona molemmin puolin paljon lisää. Ja muissa tilanteissa ottaa edelleen kuiva käännös treeniä.
(tässä treenissä piti tehdä myös ns. kaisat - hihhii! sisäpiirin vitsi )

Sitten tehtiin leikkauksia. Eka koira suoraan putkeen ja sieltä sitten parille hypylle jotka oli suorassa linjassa joiden jälkeen palkka. Ja sitten niin, että ensin kääntö oikealle. Ja sitten kääntö vasemmalle (suorien hyppyjen jälkeen). Vasemmalle käännyttäessä piti tehdä putken jälkeen persjättö, joka kylläkin allekirjoittaneella väänty monesti valssiksi.
Tein kuulemma rohkeita leikkauksia, kas en ite huomannut sitä ollenkaan. Nemi kulki muuten hyvin, mutta ei mennyt putkeen kun sanoin (yhdellä kertaa) - pöh ja pyh, Mari väitti että syy siihen miksi Nemi juoksi puomin alle oli se että mun kroppa näytti sinne suuntaan. Onko sillä nyt niin suurta väliä minne se kroppa näyttää jos käsky on selvä?
(ratapiirrosta voi ihailla treenikaveri Hurjan blogissa)

Lopuksi harjoittelimme vielä ns vääränpään putkea. Eli hyppy ja mutkaputki niin, että hypyltä tultaessa putken suu olisi houkuttelevasti edessä, mutta pitääkin saada koira sinne toiseen päähän. Tää oli huisia! (pelottavaa siis) Piti kääntää sitä kroppaa, ottaa koira vastakkaiseen käteen ja päästää putkelle. Oikein meni, vaikka pelottikin

Lisäksi otin pujoon lähetyksiä. Hehkutin koiralle estettä ja sitten päästin irti ja koira kävi pujottelemassa (palkka lopussa) mun katsellessa sieltä muutaman metrin päästä (mistä siis laitoin koiran matkaankin).


Ai niin, Nemi kaivoi reenikassista tutti-vinkulelunsa. Tahtoi sen palkaksi ja juoksi se suussaan onnellisesti pitkin hallia onnistuneiden treenien jälkeen.


Treenin jälkeen käytin tavalliseen tapaan Nemin jäähdyttelylenkillä hallin likellä.
Sekä ajellessani kotio poikkesin metsässä (haettuani Eetun ja Merrin yliopistolta) Alakylän tienoilla. Joten sekä Merri että Nemi pääsivät juoksemaan poluilla ja mättähillä. Joten Nemi oli hyvin nukkuvaa sorttia jahka päästiin kotio.

Aatella ;)


Meillä oli maanantaina taukopäivä. Ei tehty mitään. Ts koirille ei ollut minkäänlaista treeniä.  Vaikka Haukkikselle ois voinut mennä tokottamaan (kenttä varattuna tiettynä aikana vaikka tällä viikolla ei ollutkaan ohjattua treeniä) TAI olisi voinut mennä agiliitämään KAS:n epävirallisiin agikisoihin.

Kaikkea sitä kanssa. Noh, loppuviikko korvatkoon moiset laiskuudet


maanantai 25. elokuuta 2008

Tekniikkaa



Lähettelin Nemiä eilen takapihalla hypylle. Ensin ehkä neljästä metristä (paikaltaan) ja sitten kuudesta metristä. Hyvin lähti. Kunnes tolloilin liikaa toistoja ja koira rupesi huutamaan - lyhensin sitten välimatkaa, jotta sain onnistuneita toistoja. Ensin tosiaan lähti sieltä kuudesta metristä ilman mitään ongelmaa..

Sitten otin vielä siivekkeen kiertoa, sitä takaajutskaa.

Koitin nyt vaihtaa aloituspaikkaa enemmän tämän kuvan kaltaiseksi. Ja oikeessahan se Mari oli  - taas kerran- ihan hyvin lähtee Nestori sivustakin (jos vasemman kautta mennään niin voin olla äksien kohdalla) jos kunnolla ohjaan ja kerron mitä pitää tehdä.

Ruutu


Kaivoin kaapista turkkilaisjugurttitörpöt ruutumerkeiksi, pistin mattopalasen keskelle ja lähettelin Merriä ruutuun. Hieman se edelleen tarjosi merkkiä, kaiveli törppöjä yms mutta teki myös onnistuneita suorituksia. Tein myös pari kertaa niin, että käskin sen sinne maahan. Hyvin meni ja pysyi.

Lisäksi naksuttelin (naksua käytin ruudussakin) sille liikkeestä seisomista, ja nimenomaan sitä seisomisessa pysymistä.


isi


Nemin pentujen isä on löytynyt. Hän on Fiderbyns Aske. Aske on syntynyt 3.4.2004 (S30443/2004), sillä on B-lonkat ja se on pra:n osalta terve.



Fiderbyns kennelin kotisivut

Cattlinin pentublogista löytyy paljon juttua näistäkin pentusista


Pennut on tarkoitus saattaa alulle Nemin seuraavasta juoksusta, joka luultavimmin alkaa joskus marraskuun kieppehillä.


Petausta



Niin, mä tajusin eilen vihdoinkin, että se Nemin hauskannäköinen petinsä petausinto. Tyynyjen hautomiset. Nuhjailu ja lopulta se kun sängystä(mme) löytyi vinkulelu (lelu josta kumpikaan koira ei ole aikoihin ollut kiinnostunut). Viime yönä Nemi makasi tyynylläni ja läähätti vaikka kuinka.. kunnes ajoin sen matkoihinsa. Että Nemillä on valeraskaus. Eipä ollut tullut mieleen moinen, kun ei sillä aiemmin ole noita oireita ollut. Alkaako se sitten kakrukin aikuistumaan / naiseutumaan? Vähän pistän sitä tokokokeen (Laukaa) apatiaa / haluttomuutta tämän piikkiin.


edit: siskokset kuin ilveket. tai kaksoset. Kuulemma Daimallakin on ensimmäistä kertaa valeraskauden oireita. On nämäkin kanssa "kaverukset", välimatkaa neitosten välillä on vaikka kuinka.. mutta ne juoksevat samaan tahtiin ja samaan tahtiin leikkivät tiineenä oleviakin. Saas nähdä saavatko ne pentunsakin about yhtäaikaa.

Onnea Korpikartanoon



Nemin ja Merrin sukulaisille syntyi neljä hyvinvoivaa mukulaa. Kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Tarkemmin sanottuna siis Merrin siskopuolen tytär on emänä (virallisesti Sidmarkens Cilla) ja isä Nemin eno eli Herding Instinct's Adjak.

Onnea tuoreelle kasvattajalle Pudasjärvelle!


Opintomatkalla Laukaalla


Lähdin likkojen kanssa perjantaina reissuun. Ajeltiin Laukaalle missä majoituimme paikalliseen hotelliin. Hotellin likellä meni kivoja polkuja missä oli kiva ulkoilla (ja liukastella sateenkastelemissa paikoissa).

Olisi varmaan pitänyt arvata, että tästä ei hyvää seuraa, kun lauantai-aamuna aamupalalle mennessäni koirat eivät pukahtaneetkaan kun jätin ne hotellihuoneeseen. Molemmat olivat hipihiljaa (!), tämä on sikäli mikäli merkille pantavaa sillä useilla reissuilla -samanlaisissa tilanteissa- koirat ovat metelöineet huoneessa edes hetken. Nyt tämän reissun koirien tottelevaisuus jäi tuohon hetkeen...

Hotellista lähdettyäni ajelin Vihtavuoren urheilupuistoon, jonne onneksi oli helppo osua. Tokokoe pidettiin jääkiekkokaukalossa. Periaatteessa hyvä paikka kokeelle, ainut vain, että pikkuhiljaa mulle selvisi, että paikalliset koirakot treenaa siellä. Eli siellä oli kuin olikin hirvittävästi hajuja ja namien hiukkasia.

Tällä kertaa todella olin koirakisoissa joissa ei ollut tutuntuttua Mitä nyt jossain vaiheessa tuli jutuksi erään japaninpystykorvan ohjaajan kanssa, että hänellä on myös lapinporokoira - taisi olla joku Lapikaslainen

Ilmoittauduttuani kokosin häkin auton likelle ja pistin Merrin sinne. Sitten Nemi kutsuttiin sirutarkistukseen, jossa Nemi hieman venkoili mutta kun pidin sitä paikallani niin sirukin löytyi hienosti.

Kokeen tuomaroi, minulle ennestään tuntematon tuomari, Tuire Marjamäki.

Sitten alkoikin alokasluokka. Nemi kilpaili numerolla 7 ja oli toisessa paikallaolo ryhmässä. Homma alkoi tietty luoksepäästäväisyydellä, missä tällä kertaa Nemi asteli tuomaria kohti saaden siitä ysin (9).

Sitten se paikallamakuu. Homma alkoi ikävästi, Nemi katseli taivaalle.. Eikä liikkuri kysynyt sitä kysymystä mikä mun mielestä kuuluu kokeeseen. Eli "onko ohjaajat valmiit" (tai mikä sanamuoto ikinä onkaan) vaan sanoi suoraan "käsky" ja mullahan meni kaksi käskyä kun ensimmäisellä vasta "herättelin" Nemin. Maahan se meni ihan hyvin sitten kun tajusi missä ollaan...
Ei ollut mennyt kuin pienenpieni hetki siitä kun saavuimme seisomispaikkaan, kun jostain Nemin oikealta puolelta nousi belggari ja juoksi ohjaajansa luokse. Tästä pieni hitunen aikaa, ja koko rivi äsken maanneita koiria juoksi ohjaajiensa luokse.
Homma uusiksi, ilman belgiä. Nemi meni ekalla käskyllä maate. Pysyi paikallaan, mutta nousi ylös kun palasin koiran viereen. Tuomarin mielestä maahanmeno oli ollut hidas, ja lisäksi ennakointi perusasennossa joten tuosta sitten saatiin seiska (7).

Odotusaikana Nemi teki pesää Merrin häkin viereen (häkkipeittoon)... [eikä mulla kellot soineet]

Omalla suoritusvuorollaan Nemi oli vielä hihnaseuraamisessa tosi hyvin mukana. Nemi pisteli parastaan (Paras seuruu kokeessa, so far). Jopa juoksuosuus meni hyvin eikä yhtään pomppinut / riekkunut! Mutta allekirjoittanut munasi kaiken pitämällä hihnaa väärin, tästä syystä saatiin vain seiska (tuomari sanoi sen suoraan, että koira osasi ohjaaja ei ) (7).

Sitten Nemiltä meni mielenkiinto, se tajusi ne kentällä olevat hajut - löysi sieltä syötävää ja kaikki mielenkiinto vain katosi.
Vapaana seuraaminen nolla (0).
Liikkeestä maahanmeno nolla (0) - mä pistin koiran kolmannella käskyllä maahan kun halusin että se tekee edes jotain...

Hetkeksi Nemi heräsi, ja teki nätisti luoksetulon. Siitä ysipuol (9,5). Oli kuulemma pikkuisen takana perusasennossa, siitä tuo puolen pisteen rokotus.

Liikkeestä seisomien taas nolla (0), kun koira ei lähtenyt edes seuruuseen mukaan, kuinka se ois sitten tajunnut niitä pysähdyskäskyjäkään...

Ja vimppana hyppy. Hyppäsi yli, seisoi, tosin hieman hyppyesteen vieressä. Kun kiersin sen viereen niin koira lähti kävelemään. Tästäkin sitten nolla (0). Mikä oli musta kummallista, mutta enpä hoksannut kysyä tuomarilta perusteluja. Joku toinen tuomari olisi tuosta kyllä jonkun pisteen antanut..

Kokonaisvaikutus kutonen (6) ja pisteitä yhteensä 78,5 mikä ei siis riitä edes 3-tulokseen...
Kipitin Nemin kanssa autolle, teetin sille jonkun pikku tokojutun (jonka se tietty teki hienosti) ja annoin purkkiruokaa palkaksi. Sitten oli aika vaihtaa koiria ja Nemi meni nukkumaan häkkiin.

Tässä vaiheessa alkoi kuulua ampumista. En mä mitään tällaista ollut muistanut, siis, että sorsastuskausi alkoi just tuona päivänä! Merri oli vähän levoton, mutta toisaalta myös tohkeissaan ja odotti kärsimättömänä pääsyään "temppukehään". Se kiskoi kohti kehää, koitti kurkkia kaukalon reunan yli, että mitä kivaa tuolla tapahtuu...


Meijän eka avo-luokan koe.
Alkoi tietty sillä pelottavalla kolmella minuutilla eli paikallaololla. Jossa ei vain voi tietää mitä tapahtuu. Merrin vieressä ollut bc oli noussut ylös, joten sen ohjaaja kutsuttiin pois piilosta. Kun muita ei kutsuttu niin luulin, että kaikki on hyvin. Mutta kun menimme takaisin kaukaloon, niin Merri istui siellä niin terhakkaana. Josta mä olin tietty, että "voi ei.." Ja kun ihan sillä hetkellä ei palattu riviin koirien viereen, niin Merrihän otti ja jolkotteli mun luo "hei Kaisa, kiva kun tuli takaisin, mää olin tossa paikallani sen 3minsaa, enkös olekin taitava. ei kait sillä ole mitään väliä missä asennossa on, kunhan pysyy paikallaan?" Kuljin koiran kanssa takaisin riviin, Merri oli tohkeissaan ja tarjosi parasta seuruutaan loistavalla kontaktilla... Kysyin tuomarilta missä vaiheessa Merri oli noussut ylös. Kuulemma se oli touhuillut koko ajan jotain, ehkä 1/3 ajan oli ollut ok. Pistän tätä aikalailla sen paukkeen ja tottakait myös kokemattomuuden piikkiin. Ei pisteitä siis tästä (0).

Oma suoritusvuoromme oli vasta toisteks viimisenä. Avo-luokassa oli siis 10 koirakkoa.

Hihnatta seuraaminen. Välillä hyvää, välillä huonompaa. Seiska (7).

Liikkeestä maahanmeno. Seuruu hyvä, mulla aavistuksenomainen pysähdys maahanmeno-käskyssä (jonka tarkkasilmäinen tuomari toki huomasi, sanoi kyllä että pysähdys oli vain pieni, mutta ..). En tajua miksi tein sen, koska ei Merri sitä tarvi - tuohan on Merrin varmoin tokoliike! Daa... Taisi nousta ennen aikojaan siis kun kävin koiran takana ja palasin vierelle. Tästä siis kutonen (6).

Luoksetulo. Tässä tuli lisää opintomatka-asiaa. Onneksi olin seurannut joidenkin aiempien koirakkojen suorituksia. Sillä tulipa opittua, että koiranohjaajan pitää kertoa tuomarille käyttääkö luoksetulossa käsimerkkiä vai suullista käskyä. Liikkeenohjaajan ei ole velvollisuus sitä kysyä, eikä tuota tietoa auta kertoa liikkurille vaan tuomarille. Joku ei tätä tehnyt ja siitä rokotettiin niitä... Noh, mä kerroin tuomarille, mutta se nyt ei meitä varsinaisesti auttanut. Näytin käsimerkillä sen pysähdyksen, Merri teki pienen pysähtyvän liikkeen ja katseli ympärilleen.. "missä pallo" ja jolkotteli sitten mun eteen seisomaan. Hetken luulin, että liikkuri sanoo vielä "käsky" jotta voin käskeä koiran sivulle. Mutta sitä ei kuulunut. Ei pisteitä (0). Kuulemma läpijuoksu vitoseen olisi pitänyt olla täydellinen luoksetulo.

Liikkeestä seisominen. Hyvä seuruu ja pysähdys. Pysyi kun kävelin sinne jonnekin matkan päähän, mutta ei pysynyt kun kävelin koiran taakse. Pisteitä kuitenkin! (5) Jei, tämä on eka kerta Merrin tokokoe uralla kun se saa pisteitä liikkeestä seisomisesta. Eli tekee sen liikkeen. Ja tekee makuun eli arvontaliikkeet onnistui! Sen tiesinkin ettei se osaa vielä tätä (maahanmeno ois pitänyt osata) kokonaan eli huippupisteiden edestä...

Noutaminen. Minä en saa heitettyä kymmentä metriä ja Merri lähtee heti noutamaan. Eli nollille meni (0). Mutta Merri ei haistatellut, leikkinyt tai tiputtanut vaan toi kapulan hienosti ja innokkaasti mulle.

Kaukokäskyt. Pientä säätöä paikan kanssa, jotta oltiin oikealla viivalla. Tässäkin tuli opittua. Kun katsoin muitten suorituksia, että sitä ei saa sanoa koiralle "paikka" käskyä, kun pelkän maahan -käskyn. Mä olin hetken aikaa, että Kääk! Johonkin siirtymään tarvittiin kaksi käskyä, muutoin tosi hyvä. Eikä koira edes liikkunut minnekään! Hieman vino loppuasento rokotti myös pisteitä. Kiva kasipuol (8,5).

Hyppy. Hyppäsi käskystä yli, samoin istui. Odotettiin lupaa paluuhyppyyn. Kun se saatiin niin käskyllä vierelle. Vierellä olo ei tarpeeksi priimaa joten pieni sakotus (9,5).

Kokonaisvaikutus 8 ja pisteitä yhteensä 88,5. Ei tulosta Merrillekään.

Avo-luokan koirakoista kukaan ei saanut 1-tulosta. Muillekin tuli nollia ja 2-tuloksella joku kultainennoutaja voitti luokan.
Alo-luokassa (9 koirakkoa) kaksi sai 1-tuloksen ja oli myös muita nollan saaneita kuin Nemi.

Onpa nyt sitten kokeiltua tokottaa samassa kokeessa molempien koirien kanssa. Nemi parka saa olla se eka ja sen kanssa jännitän enemmän... toisaalta kun Nemin kanssa meni niin persiilleen kun olla ja voi niin Merrin kanssa osasin ottaa jo treenimäisemmin. Ja Merrin kanssa mulla oli oikeastaan ihan kivaa, mä tiedän että Merri pisteli parastaan. Se oli innokas koko ajan ja yritti (toisin kuin nuorempi otus) - mun vika vain kun vein keskeneräisen koiran kokeeseen. Eli sitä paikallaoloa lukuunottamatta ei se juuri parempia pisteitä olisi voinut saadakaan. Allekirjoittanut ei ole harjoitellut kapulan heittämistä (tarvittavaa matkaa) eikä opettanut koiraa pysymään paikallaan kun kapulaa heitetään. Luoksetulon opetus on ihan vaiheessa vielä ja arvontaliikkeissä pysymiset kaipaavat vahvistusta.

Mutta avo-luokka ei vaikuttanut ollenkaan sellaiselta peikolta kuin olin pelännyt. Kyllä me mennään toistekin sinne leikkimään On se vaan onni, että siellä on vain yksi seuraaminen...