Tunne koirasi

 ... paitsi, että en tunne vielä. Taraa juoksukierron suhteen. 

Se aloitti totaalisen karvan pudottamisen heinäkuun lopussa. Kuvittelin sen povaamaan juoksun joskus tulemista. Tai ehkä se oli siihen ennuste, mutta ei ollenkaan niin nopea kuin kuvittelin. Lokakuun alussa erkkarissa Tara oli melko kalju ts esiintyi niukkaturkkisena pelkissä päällykarvoissaan. Siitä sitten alkoi turkin kasvatus taas pikkuhiljaa. Samalla kun turkki kasvoi niin pihalla hajut rupesivat kiinnostamaan enemmän ja enemmän ja koira rupesi merkkailemaan kovasti. 

Lokakuusta lähtien olen kuvitellut Taran aloittavan juoksunsa melko pian. Kiki on ollut enenevästi kiinnostunut sen takapuolesta. Olen jättänyt ilmoittamatta Taraa syksyn lähitienoon agikisoihin, kun en ole halunnut osallistua juoksunartun kanssa (vaikka se nykysäännöillä on sallittua). 

Tänään epäilykseni "jokohan se kohta juoksee" osoittautuivat todeksi, kun ehdin näkemään pari veritippaa lattialla ennen kuin Tara siivosi ne pois. 

Taran edellinen juoksu alkoi maaliskuun puolivälissä. 

Okk:n marrasepikset

 Käytiin aamupäivällä Okk:n hallilla epiksissä. 

Kipitettiin möllirata kahdesti (varsinainen ratasuoritus ja uusinta, radan sai siis tehdä kaksi kertaa - eka startti maksoi 5 euroa ja toinen 3 euroa). 

Ratapiirros

Pitkän harkinnan jälkeen en ilmoittanut Taraa Okk:n 50 v juhlakisoihin, mitkä olisivat viikon päästä. Meillä kun on muunmuassa se lähtöongelma niin koin (ja koen), että ei kannata mennä räpeltämään jo lähdössä  rataa pilalle virallisiin kilpailuihin. 

Tänäaamuna olin vähän huonolla asenteella liikkeellä, lähinnä siis siksi, koska arvelin, että epikset menevät mönkään jo siinä, että en oikein tiennyt, että miten sitä lähtöä harjoittelisin. Tara kun ottaa häiriötä lähellä olevista ratahenkilöistä, mun epävarmuudesta ja ylipäänsä jännästä tilanteesta - etenkin kun treeneissäkään se ei oikein pysy lähdöissä kun ottaa painetta tilanteesta. Lähdön tunnetila on ajautunut jossain kohtaa vääräksi ja siitä kuopasta jotenkin hankala päästä pois. Mietin, että olisinko ottanut nuuskumaton siihen lähtöön, mutta olisi varmaan pitänyt kysyä lupa sen käyttöön - ja sittenkin olisi lisäksi tarvinnut avustajan siirtämään se nuuskumatto pois radalta sitten kun oltaisiin varsinaisesti päästy liikenteeseen - eikä se toisaalta olisi saanut Taraa pysymään paikoillaan, olisi vain rauhoittanut sen lähtöalueen ja ehkä mielentilan hieman paremmaksi (pitkässä juoksussa tuo voi toki auttaa siihen pysymiseen jos sen mielentilan saa paremmaksi, mutta en tiedä olisiko se kuitenkaan mikään ratkaisu tuoda sitä nuuskumattoa rata-alueelle). 

Päädyin sitten lopulta tekemään jotain pikkutemppuja ennen lähtöä, kehumaan ja  palkkailemaan koiraa - ja näillä vinkeillä sain koiran pysymään istumassa lähdössä ja jopa suorittamaan sen ensimmäisen esteen ilman sellaisia kaarroksia ja esteen ohituksia niin kuin niissä ekoissa virallisissa kisoissa oli - eli erityisen onnistuneet epikset olivat nämä. Mutta en uskaltanut oikeastaan juurikaan ottaa etumatkaa kun halusin saada onnistumaan tuon liikkeelle lähdön. 

Varsinaisissa ratasuorituksissakin oli paljon hyvää ja kipitin niin lujaa kuin tossuista lähti. Uusinnassa Tara jätti suorittamatta kolmosesteen, mutta en palannut sitä korjaamaan, kun halusin tehdä ennemmin sujuvan rallatuksen. Lopussa olisi ollut hyvä, jos koira osaisi eteen -käskyn, eli sitä kannattaisi vahvistaa. On sitä joskus siis treenattu, mutta koen, että ei osata sitä. 

Meidän tulos oli ekalta radalta 5 ratavirhettä aika -10,50 ja uusinnassa 15 ratavirhettä (hylystä eli hypyn ohituksesta tuli 10vp) ja aika -19,09.