keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

Taran eka erkkari

 Ajeltiin lauantaina räntäsateessa Luleåsta Rovaniemelle, jossa oltiin yksi yö hotelli Pohjanhovissa (vasta perillä minulle valkeni, että lappalaiskoirien kevätkokous oli samassa hotellissa, joten osallistuin sitten siihenkin vaikken ollut sitä alunperin suunnitellut tekeväni). Liityin tänä vuonna takaisin yhdistyksen lehtitoimikuntaan (kysyivät sinne) ja innokkaana kameran ulkoiluttajana tartuin myös "virallisen" kuvaajan pestiin näyttelyn osalta. En onneksi tokikaan ollut ainoa kuvaaja erkkarissa. 

Lauantaiaamuna herättiin sika-aikaisin, jotta ehdittiin hotellin aamiaiselle heti kun se alkoi ja heti syömisen jälkeen ajeltiin näyttelypaikalle lähelle joulupukin majapaikkaa. Näyttelykehät olivat aamulla lumisen jäiset mutta loskautuivat pikkuhiljaa päivän edetessä. Ruotsinlapinkoirat aloittivat kehässä kaksi heti yhdeksältä. Tara ja Kiki majoittuivat erkkarin ajan omissa kangashäkeissään, Eetu vahti ja huolsi koiria kun minä suikkaloin pitkin näyttelyä räpsimässä kuvia. Eetu myös esitti Taran kehässä (sen ajan vahdin Kikiä ettei se murtaudu ulos häkistä), ja hienosti esittikin, koska välillä hyvinkin paljon -ja monenlaisia- juttuja kertova Tara ei puhua pukahtanut. 

Tuomari Marjatta Pylvänäinen-Suorsa saneli arvosteluun Tarasta näin:

"Riittävät mittasuhteet. Hyvä koko. Selvä sukupuolileima. Vielä kevyt rakenteinen. Kaunis ilmeinen pää. Hyvä otsapenger. Hieman leveä asentoiset korvat. Hyvä kaula ja selkä. Luisu lantio. Runko vielä kevyt. Riittävästi kulmautunut. Liikkeissä vielä epäyhtenäisyyttä edessä ja takana. Sivuaskel jää lyhyeksi. Hyvä turkin laatu." 

JUN EH2

Tara pääsi myös mukaan Ataciara kennelin kasvattajaryhmään, jossa edelleen esiintyi kivasti, toki pikku koiraa vähän hämmensi uusi kokemus, koska tällaista tilannetta se ei ollut aiemmin kokenut (eikä harjoitellut). Kasvattajia oli jopa kaksi kappaletta yhtäaikaa kehässä eli koiria sankoin joukoin, joten Taralle roppakaupalla uusia kokemuksia. Ataciara kennel sijoittui ensimmäiseksi ja päivän päätteeksi Tara pääsi vielä isoon kehään sisarusten ja sisarpuoltensa kanssa, mutta siellä se ei enää jaksanut niin hienosti esiintyä (oli äänessä eli esiintyi vähän liikaakin). 

Kasvattajaryhmän arvostelu (sama tuomari):

Kaksi yhdistelmää. Yksi uros ja kolme narttua. Tasapainoinen ryhmä. Hyvät mittasuhteet. Selvät sukupuolileimat. Hyvät karvapeitteet. Liikkuvat rodunomaisesti.

Kehän jälkeen ottamani kuva 

Tosi iloinen olen kyllä siitä miten Tara esiintyi ja millainen sen eka erkkari oli. Henkilökohtaisella kehäesiintymisellä ei saavuttanut mainetta ja kunniaa, mutta sitä tärkeämpänä pidän hyvää kokemusta. Tämä oli Taran ensimmäinen näyttelyesiintyminen junioriluokassa, kehäkokemusta sillä oli entuudestaan ainoastaan pentunäyttelystä missä se oli ainoa rotunsa edustaja.  Ruotsinlapinkoiria oli erkkariin ilmoitettu kahdeksantoista kappaletta, ihan kaikki eivät kehään asti tulleet. Kiva oli tavata vanhoja ja uusia tuttavuuksia sekä heidän ihania koiriaan. Räpsinnän lomassa ehdin vaihtaa hieman jutustelemaankin ihmisten (ja koirien) kanssa. 

Tarasta (tuota ryhmäkuvaa lukuunottamatta) itsellä ei juurikaan kuvia erkkarista ole, onneksi kasvattaja otti tällaisen kivan kuvan sisaruksista. 

Yona ja Tara 💖© Eerika Majalainen


Ei kommentteja: