Vihaan mun varpaita. Siis oikean jalan varpaita. Niistä ei ole mihinkään, siis mitään hyötyä ja niihin sattuu. Yhdessä varpaassa on se iänikuinen känsäsydeemi mikä vihoittelee säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja (ainakin) yhdessä varpaassa tuntuu kuin olisi liian pitkä kynsi muttei ole kuitenkaan ja siihen kynsialueelle sattuu. Niin ja ne sen jalan kynnetkin on tosi hankalat, kasvavat kummallisesti ja ne on hankala leikata, josta varmaan johtuu että kynnet/varpaat on välillä sen takia kipeät. Varpaat (poikkeuksena pottuvarvas, se ei ole samaantapaan ylipieni ja koukussa kuin muut) ovat koko ajan koukussa, en voi liikuttaa niitä kuten tavalliset ihmiset liikuttavat varpaitaan - kuten minäkin pystyn liikuttamaan vasemman jalan varpaita. Samoin ne jänteet (tai mikkä lie) jokka lähtee varpaista kohti muuta jalkaa, ovat oikeassa jalassa jäykät eikä niistäkään ole siis oikein mihinkään ja ne keskimmäiset ovat vähän kohollaan.
Jotkut ovat joskus sanoneet, että tasapainotyynystä voisi olla ihmisellekin jotain hyötyä. Joo, ihan ihmistenosastolta mä sen Nemin ufon olen ostanutkin, että ehkä siinä jokin pointti on ;) Olen sitten toisinaan miettinyt, että miten voisin sitä itse hyödyntää. Kokeilin ihan vaan seistä sen päällä tänäaamuna. Tasapainoahan siinä sai hakea (daa! mistähän sen ufon nimi tulee ;)) mutta kyllä siinä seistä pystyi - laskin sataan ja tulin alas ufoalukselta. Hain puntit ja aattelin, että voisin tehdä niitä mun aamujumppapunttiliikkeitä sitten niin että seison ufolla. No huh! Olikin huomattavasti hankalampaa pitää tasapaino siinä ufolla, vaikkei tehnyt muuta kuin piti kädessä niitä puntteja. Aika jännä, että jo pelkästään tuo (puntit käsissä) vaikeutti sitä oloa. Noh, jotta en ois tuntenut itseäni ihan lälläriksi niin tein pienen perussarjan myös niillä punteilla siinä ufoillessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti