Kkjuopion kisat - HuPu

 Kävin Nemin kanssa lauantaina päiväseltään Kuopiossa. En ollut ennen kisannut Kuopiossa (tai näytellyt sen puoleen), joten johan se oli aika sivistää itseään siltä osin. Samaan aikaan olisi ollut Okk:n kisat vanhassa hallissa uudessa paikassa (Virpan halli on siirretty Haukkikselle, mattoalusta on vaihtunut maalattiaan). Mutta päädyin kuitenkin testaamaan HuPu-laisten kisaolosuhteita. 

Kisat tuomaroi Anders Virtanen Pietarsaaresta. Andersin radoilla en ollutkaan ollut aikoihin. Joskus Merrin aksauran alkutaipaleella se tuomaroi näillä leveysasteilla aika useinkin. Tai sitten mä kävin kisaamassa paljon niillä leveyksillä, jompsiskumpsis. 

Halli oli Mustin & Mirrin alakerrassa/kellarissa, samassa rakennuksessa oli joku autoliike tms. Aika veikeä hallitila, häkeille yms oli ihan hyvin tilaa, mutta päätin pitää Nemin kuitenkin ootosajan autossa kun ehdin sen ihan hyvin hakemaan sieltä rt:n jälkeen ennen suoritusvuoroamme. Kun medit ja maxit tutustuivat yhtäaikaa, mutta medit kisasivat kuitenkin ensin.

Muutoin tuolla meni kyllä melko joutuisasti luokat / radanrakennus, tai ei oikein tiennyt kauanko aikaa menee ja aikataulu oli välillä eellä ja välillä jälessä. Mutta siis verkka-ajat olivat aika minimaaliset. 

Ainiin. Se piti vielä sanomani. Että hallinlattialla oli kohtuu pehmeä (pehmeempi/upottavampi kuin ad-hallissa) mattoalusta. Alkukummastelun jälkeen ihan hyvä kait siinä oli kirmata. jalka meinasi kyllä kipeytyä päivän mittaan, kisasin siis lättänöillä. Enkä jaksanu vaihtaa Pajeroita jalkaan lämppäri/jäähylenkeille. Mutta jalka ei ollut kuitenkaan rikkipoikkijapinossa kun ajelin kotio, kotona sitten oireili hieman ennen nukkumaan menoa. Mutta sitten taas vastaavasti ei ollut hajalla enää seur.päivänä. 

Eka rata oli hyppäri. Siitä hylky kun mun ohjaussuunnitelma vaihteli kokoajan. Yhteen kohtaan en keksiny tekisinkö päällejuoksun vai mitä ja kummalta puolelta niitä hyppelöitä menisin ja ties mitä kaikkea ihmettelin. Tämä oli sellainen kunnon sähellyshylky. Eli 2 rimaa tuli alas (!?!!!) ja kolmella kiellolla hylky.

Seuraavalla radalla kolmas este oli pystysuunnassa. Hyppy siis. Toka este oli putki ja neljäs este pujottelu. Noh, en sitten jarruttanu koiraa riittävän ajoissa kun se tuli siitä putkesta ja ohi siitä hypystähän se juoksi. Muuten rata oli oikeinkin kiva. Tokikin. 

Vikana ratana oli kanssa aksarata (niin kuin toi edellinenkin). Jossain puolivälissä rataa oli putki puomin alla (keskellä puomia) jonne tultiin aalta. Se oli ns vääränpään putki. Ihan hyvin sain Nemin ohi siitä lähimmästä putken suusta. Mutta liekkö liian myöhään käskytin sinne putkeen vai mitä, mutta koira menikin putken suun ohitte sinne puomin alle. Siitä tuli siis kielto putkelle. Sain koiran kyllä sitten sinne. Ja sitten taas matka jatku keinun kautta pujotteluun ja yhelle hypylle päätyyn. Noh, siinä ois sitten pitäny kääntyä oikialle päin ja vähän niin kuin loppusuoralle. Mutta meikäpä ei ollu tullu sitten sellaista ajatelleeksi, että siellä hypyn takana hieman kauempana oli putkikin. Noh! Arvaatte varmaan? Jep, sinnehän se Nemi suunnisti. Ja vauhilla. Joten mitäpä sitä pois sieltä kiskomaan kun sinne halusi mennä (oli sen jo bongannu), joten kehuin vaan ja jatkettiin matkaa. Ja koska hyl oli tulla tupsahtanu niin annoin koiran painella loppusuoran maaliin asti. Siis oikeesti tuossa ois pitäny poiketa siltä suoralta reitiltä kun tokavika este oli tuomarin ratapiirroksen mukaan mutkaputki jonka suuaukko oli piilossa (u-putki) eli ois pitäny mennä koiran kanssa tassu tassussa ne vikat esteet jotta ois estäny ettei se ois hypänny sitä maalihyppyä mikä oli niitten muitten kanssa samassa linjassa. Nyt siis saatiin Nemin kanssa aikaan oikeenkin rullaava rata. Olin ihan mahottoman tyytyväinen. 

Kolme hylkyä siis Kuopiosta oli tuomisina. Nemin vauhti oli tosi hyvä. Mun ei. Jäin kuin nakki kalliolle. Koiran vauhti oli paljon parempi kisoissa kuin reeneissä joissa joskus ehkä ehinkin jonnekin. Nemillä selvästi oli sellainen, mihin on pyrittykin, eli "mää meen tuolle esteelle mikä on nenän edessä" Jos joskus oppisin ajoissa kertomaan sille, että suuntaa pitäs joskus ehkä vaihtaakin niin voitas saada mahdollisesti muutakin tuloksia kuin hylkäyksiä. 

Millään radalla ei tullut virheitä kontakteilta tai pujottelusta. 

Kiitoksia Hanna-Marille kisalahjakortista. kivaa oli, vaikka tulokset eivät olekaan kummoiset.