torstai 16. helmikuuta 2006

Viikko 7 - Nemin tokot



Ihme ja kumma, olimme jopa ajoissa hallilla :) No, kerran näinkin ;)

En
antanut Nemille ruokaa ennen harjoituksia, joten se koitti syödä
hiekkaa ja "jotain hiekkaan piilotettuja nameja" antaumuksella monta
kertaa harjoitusten aikana...

Harkat
aloitettiin luoksepäästävyydellä. Tosin niin, että jokainen koirakko
seurautti koiransa kouluttajan luokse. Kouluttaja tarkasti hampaat ja
ohjaaja kätteli kouluttajan. Nemi antoi katsoa kyllä hampaansa istuen
nätisti mun sivulla, mutta kiemurteli hieman. Mutta kun tultiin kättely
osioon, niin Nemi rupesi hyppimään kouluttajaa vasten.. joten hieman on
tuossa asiassa vielä opeteltavaa..

Seuraavaksi
harjoiteltiin paikallaoloa. Tässä kohtaa se hiekka oli ihan
ylihoukuttelevaa. Onneksi kouluttajalla oli parempia namipaloja kuin
mulla -maksapihvejä- (Nemi on vissiin jo oppinut, että siellä on aina
parempaa ruokaa kuin Kaisalla. Ihan sama mitä nameja mulla on mukana,
nyt oli makkaraa, lihapullia ja kuivattua naudanmahaa, niin hallin
namit on parempia) joten sain Nemin kiinnostumaan minusta (ts.ruuasta)
ja siitä mitä oltaisiin tekemässä.
Koirat
sivulle. Käsky, koira maahan ja jättö - sen verran kun kullakin pystyi.
No, Nemihän ei pysynyt. Homma uusiksi, nyt otin etäisyyttä vain about
metrin. Se pysyi. Palkkasin pienen hetken välein - kävelin siis koiran
eteen ja annoin namin etutassujen väliin. Hieman huolimaton olin tässä
treenissä, eli ilmeisesti palkkasin liian vähän tms, koska Nemi nousi
pari kertaa seisomaan.. Sain sen kuitenkin aina käskyllä takas maahan
ja harjoitus jatkui. Lopulta palasin koiran vierelle, se oli edelleen
maassa, palkkasin ja vapautin.

Sitten harjoiteltiin
seuraamista niin, että oltiin ympyrä-soikioasetelmassa ja seurautettiin
koiraa keskelle päin. Kouluttaja seisoi siellä keskellä. Aina kun käsky
kävi niin pysähdyttiin, niin, että koiran piti istua. Kun kaikki koirat
olivat suht lähellä kouluttajaa tehtiin täyskäännös ja seurautettiin
takaisin "omille paikoille". Nemillä oli hieman keskittymisvaikeuksia,
mutta kun se tajusi keskittyä, niin homma sujui ihan kivasti. Toki mun
piti "imuttaa" sitä hieman, varsinkin silloin kun oltiin likellä toisia
koiria/kouluttajaa. Mutta koska namu oli melkeen koiran suussa niin
eipä sitä ne muut koirat kiinnostanut. Lähinnä jotain toista koiraa
tais kiinnostaa Nemin namut..

Seuraavaksi
harjoiteltiin estehyppyä. Ensimmäisellä kerralla Nemi hyppäsi käskystä
kun itse seisoin vain paikallani. Se oli siis sivullani tuolloin. Eli
meni aikasta hyvin :) Toisella kerralla koira oli hieman ihmeissään,
että mitä tässä nyt pitäs tehdä, joten mun piti hieman liikkua ja näin
ollen avittaa sitä hyppäämään. Kolmannella kerralla sanoin jo hypyn
jälkeen sille "seis..(o)" ja kun se hieman seisahtui niin kehuin
kovasti ja annoin namia (toki palkkasin sen noiden aiempienkin hyppyjen
jälkeen).

Sitten oli vuorossa nouto. Lainattiin
taas kouluttajan puukapulaa. Pitäisi ilmeisesti itsekin ostaa
sellainen, ei tuo muovinen taida soveltua pakkastreeneihin - tai
muutenkaan. Merrille se aikanaan oli ihan hyvä, kun se tahtoi muutoin
alkuopetusvaiheessa järsiä sitä puista...
Yritin  tehdä
niin, että leikitytän Nemiä niin, että se kiinnostuu kapulasta. Heitän
kapulan, ja kun se menee sen luo ja ottaa sen suuhun niin kehun sitä.
Ja palkkaan. Sitten tuli kyllä tenkkapoo - Nemi juoksi kapulalle ja
tuli hakeen multa namia. Eli ei tuonut kapulaa. Kouluttaja kehoitti
vaatimaan koiralta enemmän, eli tuomaan kapulan mulle asti. Kun hän oli
vielä siinä likellä niin Nemi teki about niin kuin pitikin, mutta kun
aloin itse harjoittelemaan tuota, niin pian oltiin siinä tilanteessa,
että Nemi istui ja toljotti mua. Tai meni maahan ja toljotti
odottavaisena.
Ilmeisesti minen osaa innostaa koiraa tarpeeksi. Eli enemmän leikkiä hommaan mukaan, ja ärsytystä. Ehkä se vielä tästä..


Lopuksi otettiin vielä luoksetulot. Päästin Nemin irti, ja se alkoi
heti nuuskuttamaan sitä maata. Koitin kutsua ja houkutellakin sitä -ei
tulosta. Lopulta otin muutaman juoksuaskeleen, ja Nemi kirmas mun
perään. Käskin sen sivulle. Kouluttaja sanoi "jätä koira". Taisin sanoa
Nemille uudestaan vielä "istu". Ja kävelin etiäpäin - mietin, että
kuinkahan pitkälle tässä tohtii kävellä, kun kouluttaja sanoi jo "matka
riittää". Käännyin seisomaan paikalleni. Ja käskystä kutsuin koiran
"tänne". Nemi lähti juoksemaan lujaa mun luo, ja kun oli melkein
kohdalla ohjasin (eli liikutin jalkaani ja kättä) sen sivulle. Luoksetulo sujuu jo kyllä tosi hyvin :)

Ei kommentteja: