keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Arvostelut, erkkari


 Tyypiltään erinomainen. Hyvä pää ja korvat. Oikea-asentoiset sopivan voimakkaat raajat. Hyvät kulmaukset edessä & takana. Erinomaiset mittasuhteet. Erinomaiset sivuliikkeet. Takaliikkeet kovin kapeat. Hyvä turkki. Esiintyy ja esitetään erinomaisesti.

VAL ERI1 PN1 ROP BIS3 (Nemi)

Tyypiltään erinomainen veteraaninarttu, jolla hyvä pää ja korvat. Erinomaiset mittasuhteet. Oikea asentoiset, sopivan voimakkaat raajat. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Erinomaiset sivuliikkeet, hieman ahtaat takaa. Hyvä turkki. Esiintyy ja esitetään erinomaisesti. 

VET ERI1 PN2 ROP-VET BIS2-VET (Merri)

rotutuomari Saara Sampakoski, bis ja bis-vet tuomari Maija Mäkinen. 




Kuva: Riikka Salminen


Rotumestaruus tokot


 Lauantain (16.10.10) toksupisteet:

Paikalla makaaminen 8

- Liikkuri sanoi "valmis? käsky!" jutskan ennen kuin minä olin valmis. Jotenka Merrin eka "maahan" -käsky meni siihen että herättelin sen siihen että jotain pitäs tehdäkin ja olla kuulolla. Alun kaksoiskäskystä siis pistemenetykset. Eli mun silmissä liike oli kymppi!



Seuraaminen taluttimetta 6,5

- Kainostelematta, ihan kamala seuraaminen. Se jäinen alusta oli jo sulanut jonnin verran (aikataulu laahasi vaikka kuinka paljon), joten en omasta mielestäni jännittänyt liikkumista siinä (niin paljoa kuin etukäteen pelkäsin), mutta Merri jätätti ihan älyttömästi. Ihme että saatiin ees tuon verran pisteitä - vaikka kyllä koiruus välillä teki asioita ihan ok:stikin. 

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9

- Pistevähennys tuli varmaan vinosta perusasennosta. Mutta nyt katsoin ts kiinnitin oikein huomiota, että makasi suorassa linjassa maassa, eli ei normaalia vinoumaa. Ei ennakoinut loppuasentoa (kuten ei muutenkaan missään liikkeessä koko kokeessa - wuhuu, bilee ;))



Luoksetulo 0

- Kun ei osata niin ei osata. En tiedä kuinka erilaisen merkin näytin kuin yleensä reenatessa, en kait niin kovin erilaista kuitenkaan? Puolen välin jälkeen koira eteni epävarmasti about mun eteen eikä tullut siitä sivulle. Eli ei ollut ees rehellinen läpijuoksu josta ois voinu saada vitskan.



Seisominen seuraamisen yhteydessä 9

- Ennen liikettä pyysin Merrin seisomaan vierelläni. Niinhän mä teen reenatessakin, eli muistutan koiralle mikä juttu olikaan kyseessä. Kannatti tehdä niin, koska liike oli vallan mainio! Sama vähennys systeemi kuin maahanmenossa.



Noutaminen 7

- Huono loppu. Alku hyvä eli ei karannu kapulalle. Olikohan tuomarin mielestä kuitenkin liian hidasta menoa tms. Merrihän ei ollut missään supervireessä tuolla, joten en ihmettele ettei ollut tsäpäkkä.



Kauko-ohjaus 7

- Ei menny ekalla käskyllä maahan. Ja joku (vai jotku, ei muistaa enää) asennon vaihdos vaati tupla käskyn. Kuulemma käskytykseni (sanottiin kehän laidalta) terävöityi liikkeen aikana. Oon ihan supertyytyväinen, että koira teki näitä asioita tässä liikkeessä! Se kun kuitenkin on joskus osannut kaukot kympin tasosesti, mikä lie lama nyt on menossa.



Estehyppy 9

- Oisko ollut hivenen hidas istuminen (vai oliko se Kokkolan vai Jyväskylän kokeessa). Vino loppuasento nyt ainakin.



Kokonaisvaikutus 8

- En muista mitä tuomari sanoi. Merri ei kuitenkaan haukkunut kokeessa, että se ei voinut olla syynä noin alhaiseen pistemäärään.



Yhteispistemäärä 134, sijoitus 4/6, avo3

tuomari Mauri Pehkonen



Mun mielestä koe oli hyvinkin positiivinen kokemus. Mitä nyt seuraaminen hirveää. Ja harmi toki luoksarin nollaus, mutta kun ei osaa niin ei osaa. Muut liikkeet olivat sellaisia mitkä menivät ihan (tämän hetkisen) tason mukaan.

Oma toiminta kokeessa oli nyt aika hyvällä mallilla. Ei tarvinnu roikkua koiran pannassa, jätin joko koiraa istumaan tai rapsuttelin sitä liikkeiden välissä. Jossain kohtaa taisin unhottaa tän ja koira jolkotti johonkin suuntaan ja kun sanoin "odota" niin se pysähty kuin seinään. Olin ihan äimänkäkenä (ja kutsuin koiran luokseni). Tosin taas liikkurin toiminta ärsytti, (siis sen paikallaolon lisäksi) se myös puuttui tuohon kun käskin koiran istumaan ja siirryin itse seuraavan liikkeen aloituskohtaan ja kutsuin sieltä koiran "mukaani". Niin liikkuri kommentoi jotain tyyliin "Eipäs taktikoida" tms jotain tosi outoa. Mitä se sille kuuluu millä tavoin hoidan liikkeiden välisen osuuden?

 

Toisaalta taas ihmetytti myös jonkun muun koirakon toiminta kokeessa. Kun itselle tokokoetilanteet ovat vielä melkoisen outo maailma. Että mikä on sallittua ja mikä ei (okei kaikki on sallittua mitä tuomari ei huomaa). Jotkut "palkkasivat" koiriaan liikkeiden välissä. Siis ei tietty namein (kait) jne mutta sellaista riekuntaa, että jossain toisaalla joku toinen tuomari ois kyllä puuttunut siihen. Itse olen jotenkin oppinut siihen, että tokokokeessa pitäisi olla hyvinkin vähäeleinen ja sanainen kehuttessa koiraa liikkeiden välissä. Että mikä sitten on liika (ns sopimatonta) palkkaamista ja mikä ei.

Joillakin / jollakin oli myös ihan selvä käsiapu sivulle käskemisen yhteydessä eikä tuomari vähentänyt siitä pisteitä yhtään. --- pitäisiköhän itsekin opettaa Merrille sellainen priima sivulle tulo missä sormilla/ranteella ohjaisi koiran sivulle? (jos se kerran on sallittua, eipä tulisi pistemenetyksiä perusasennosta)



selvitettä

Voinhan mä aina haihatella jotain tavoitteita Merrin tokoon, mutta sellainen autuaallinen hömppä onni fiilinki pulahti onneksi mieleeni tässä tän viimeisen kokeen jälkeen. Se, että mun täytyy oikeesti alkaa jättämään Merri agilitystä eläkkeelle ei tarkoita sitä että koira jäisi paitsi aktiivieloa. Ei se vaan tarkoittaa sitä, että me "humputellaan" tokoa. Sehän on ollut kaikille selvillä jo jonkinaikaa. Mutta myös se, tässä itselleni selväksi teen ja oivallan, että voin ihan hyvin käydä n kappaletta avoluokan koetta koiran kanssa ilman suuria pelkoja siittä että joskus meillä ei olisi oikeutta kisata avossa. 

Jos koira tekee perusasennot yleensä pieleen (kyllä tätä reenitään jatkuvasti, mutta silti vahvemmassa on se vähän sinne päin suoritus), olettaa ja aattelee liikoja, rauhoittelee ohjaajaa, huutaa/haistelee, ei osaa luoksetulon pysäytystä (kokeessa, kyllä se reeneissä osaa! ainakin yleensä), noudon luovutus on vielä hyvin vaiheessa ja ja ja ... niin kuinka voisin kuvitellakaan sen tekevän ne mitkä varmasti osaa prikulleen oikeen kokeessa? Ja riittäisikö sekään ykköstulokseen. 

Mutta. Ei se haittaa! Miettikääpä sitä. Tajuntaan kirmasi ajatus siitä, että oikeesti me ollaan jo pitkällä - mä voin mennä sen kanssa avo-luokan kokeeseen. Se oppi noudon !!! Se kestää (kestää ja kestää, mutta noin teoriassa ja joskus käytännössäkin) piilo paikallaolot !!! Kuinka vaikeana asiana ja suureena epätoivon aiheena sitä joskus pidinkään. 

maanantai 18. lokakuuta 2010

Lappalaiskoirien syyserkkari


 Tarkemmat informaatiot (toksun pisteet ja näytelmän arvostelut) myöhemmin... 

Mutta. 

Iloiten kerron, että lauantain rotumestaruustokoissa Merri teki hienosti hommia ja sai 134 pistettä eli AVO3 tuloksen sijoittuen neljänneksi kuuden koiran luokassa. Yksi monista merkille pantavista asioista oli se, että tällä kertaa koira ei haukkunut yhtään toksuttelun lomassa (!).

Tuomarina tokossa oli Mauri Pehkonen.

Sunnuntaina näyttelyssä ruotsinlapinkoirat arvosteli Saara Sampakoski, jonka kehässä ei oltu aiemmin käyty. Saara kasvattaa suomenlapinkoiria (kennel Shacal) ja on kuulemma joskus ollut myös lappalaiskoirien jalostustoimikunnassa. 

Nemi VAL ERI1 PN1 ROP BIS3

Merri VET ERI1 PN2 ROP-VET BIS2-VET

Bis-kehät arvosteli Maija Mäkinen

Bis1 lapinporokoira, bis2 suomenlapinkoira ja vetskuissa bis1 lapinporokoira ja bis3 suomenlapinkoira

Eetu esitti koira, minä kävin handlaamassa vain pn-kehässä jossa esitin Merriä sen pienen tovin. 

     

Muut ruotsinlapinkoira tulokset:

Sande AVO ERI1 SERT PU2

Norri VAL ERI1 PU1 VSP

Simo VAL ---poissa---

Sere AVO EH1

Akka AVO EH2

Nasta VET EH2

 

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Silmät sirrillään


 Merrin silmät oireilee taas. Tällä kertaa oikea simmu ei pysy kunnolla auki. Valuttaa kirkasta nestettä, ei siis mitään tahmaa tai vihreää tai muuta värillistä. Seurailemme tilannetta. Luultavasti sillä on lenkillä vaan mennyt sinne jotain pikku kasvihippusta. 

maanantai 11. lokakuuta 2010

Tokokokeessa Kokkolassa


 Kävin reilun vuoden tauon jälkeen Merrin kanssa tokokokeessa. Paikkana tällä kertaa Kokkola ja tuomarina Allan Aula

Yleisesti ajateltuna mun mielestä Merrin toksutteluviretila on parantunut/noussut viime aikoina (viimeisimmän vuoden sisällä) ihan tajuttomia määriä. Mutta silti se keikistely sillä ohuella nuorallatanssimisnarulla on niin hankalaa. Se tasapainoilu ettei koira ala "kulkemaan omia polkujaan". Siis "häviä" joko nuuskuttelumaailmaan (joko rauhoittelemaan mua/tilannetta tai ihan oikeesti etsimään ruokaa) tai intoidu haukkumaan liikoja niin että sitä kautta se tatsi ja keskittyminen menee siihen hölmöilyyn. Ja missä taas menee se raja, että Merri haukahtelee ns huomaamattaan, tai siksi kun se on "töissä" ja haukkuu sitä varten tai joku muu miljoonista syistä miksi se voi avata sen sanaisen arkkunsa mistä kyllä sitä asiaa riittää. Ja mikä on se hetki, tai tilanne, jolloin mun on pakko puuttua siihen sen älämylöintiin. 

Se mistä mä olin tyytyväinen/iloinen tuossa kokeessa (muun muassa, olihan siellä muitakin hienoja juttuja) oli se, että mä en roikkunut koiran kaulapannassa liikkeiden välillä. Kuulostaa varmaan tosi kummalliselta - ylipäätänsäkin tehdä niin  Mutta mä en yleensä ole luottanut siihen koiraan. Koska se NIIN helposti lähtee etsimään ruokaa / parempia bissneksiä jos jätän sen liikkeiden välissä ns oman onnensa nojaan. Nyt joko kyykistyin ja rapsuttelin sitä tai jätin sen käskyn alle istumaan ja siirryin itse liikkurin neuvomaan paikkaan (mistä seukki liike alkoi) ja kutsuin sitten koiran luokseni. Ja se jopa totteli mua! Eikä lähtenyt käskyn alta minnekkään... Tuo on niin kuin niin harvinaista Merriä, että! Lisäksi mä en kauheesti kattellut mitä pisteitä se tuomari antaa, vaan enemmän tosiaan keskityin näihin välivaihe juttuihin. Ehkä mun (ja Merrin) toiminta loppua kohden sitten herppaantui tässä asiassa ja siksi koira rupesi vtuilemaan kehänauhan ulkopuolella odottaville koirille. 

Merrihän on roturasisti. Se joko pelkää tai ei muuten vaan tykkää sekä isokokoisemmista koirista että erityisesti saksanpaimenkoirista ja dalmatialaisista. Silloin reilu vuos sitten toksukokeessa Merri hiippaili paikallamakuusta pois, koska sen vieressä oli seefferi. Alokasluokassa se on vielä kestänyt seefferin vieressä, tosin silloinkin "murmuttanut" mulle maahanmenon yhteydessä mutta pysynyt paikallaan koska mä oon ollut näkyvillä (ja tuijottanut koiraa "sähän pysyt siinä" -katseella). Joten kun mulle selvisi, että avo-luokassa on myös sakemanneja niin.. Kääk!!! Olin varsin tyytyväinen kun huomasin, että paikallaolossa Merrin ja sen seefferin välissä oli yksi kääpiösnautseri. Ja olihan se melkoista tuskaa olla siellä piilossa se 3min. Varsinkin kun tähän kaikkeen ahdinkoon lisätään tieto siitä, että tuon paikallaolon kanssa on oikeesti taisteltu vuosi ties millaista ongelmien parissa (koira istuu, koira vinkuu, koira istuu ja vinkuu, koira ei pysy paikallaan ollenkaan jne)

Ja se koe meni siis näin:

Paikallaolo 10 - En tiedä oliko ääntelyä. Ainakaan minä en kuullut sitä piiloon ja tuomari ei mulle siitä mitään maininnut.

Seuraaminen 8,5 - Koko kaavio seuruuksi tosi hyvä!!! Siis pientä herppaantumista parissa kohtaa mistä väljyyttä. Pysäyksissä istahti viiveellä, ja luultavimmin hieman vinoon. Mutta! Tää oli sitä mitä asennetta mitä ollaan reenatessa Mersun seuraamiseen haettu. (kympin seuruutahan sille ei varsinaisesti ole edes yritetty rakentaa)

Liikkeestä maahanmeno 10 - Hyvä seuruu, tippu hyvin maihin (luultavasti vähän vinoon), kesti takana käymisen ja tuli perusasentoon vasta käskyn kuultuaan eikä ennakoinut.

Luoksetulo 5 - Ei puhettakaan pysähtymisestä, ei edes yrittänyt pysähtyä. Mutta vauhti! Se oli parasta luoksarivauhtia mitä Merri on ikinä tehnyt kokeessa. Ne reenit ovat sentään tehonneet :)

Liikkeestä seisominen 0 - tässä kohtaa tuli se "ole nyt prk:een rakki jo hiljaa" kohtaus, ja Merrin viretila laski niin kuin niin selvästi. Tiesin kun tää liike alkoi ettei tule onnistumaan. Lähti haluttomasti seuraamaan ja meni seiso -käskyllä maihin.

Nouto 8 - Koira oli vieläkin hieman lamassa aiemmassa. Toistelin sille aika monta kertaa "paikka" kun se istui mun viekussa ennen kuin sanoin olevani valmis ja heitin kapulan. Eipä koira ainakaan karannu kapulalle ennen aikojaan! (jee) Mutta mietti kyl tovin ennen kuin lähti hakemaan, mutta lähti kuitenkin ilman uusia käskyjä. Luovutusosuus aika persiistä. Toi siis ei kunnolla eteen eikä sivulle, josta otin kapulan ja sitten käskin sivulle (kun liikkuri antoi luvan).

Kaukot 0 - Viime aikojen satunnainen ongelma, josta luulin päässeemme eroon, toistui sitten kokeessa. Eli koira makasi pyhästi paikoillaan. Tuomari käski mennä lähemmäksi ja sanoa iloisemmasti.. kyllähän se sitten totteli.

 Hyppy 10 - Ehkä aavistuksen verran mietintää istumisessa, muutoin oikeinkin hyvä liike.

Kokonaisvaikutus 9 - Kuulemma iloista tekemistä tms. 

En tiedä olisiko koira tehnyt liikkeetä, vai jatkanut hau-haukkumistaan ja sillä homma mennyt pieleen jos en ois perkelöittänyt sitä luoksarin ja liikkeestä seisomisen välillä. Tiedä tuostakin sitten, että milloin voi ja pitää komentaa kunnolla ja milloin muori ottaa ja vetää herneen nenäänsä. 

Koe otti ja alkoi tosi hyvin. Koepaikalla koira veti kehään ja oli muutenkin tosi tosi hyvällä fiiliksellä. 

Yhteensä sitten pisteitä 3-tuloksen verran eli 127. Aika tylsät ja masentavat pisteet. Vaikka noita valopilkkuja kokeessa kuitenkin oli. 

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Seiniltä


 Jottei Merri muorin elämä olisi nii-iin tylsää niin läksin koirien kanssa eilen töitten jälkeen viettämään laatuaikaa Martinniemeen. Koko ti-illan hallin varauskalenteri näytti tyhjää, joten aattelin, että jos vaikka kaikki vapaavuoro-oikeuden haltijat olisivat liikenteessä niin ehkä meille pieni hetki reeniaikaa silti heltiäisi (noh todellisuudessa en tietystikään tiedä kuinka paljon "avaimellisia" on olemassa, että kuinka ruuhkaa olisi jos kaikki siellä olisi. mutta enivei). Halli oli pimeenä kun saavuin hallille ja pimeeksi se oli pistettämän kun sieltä lähdin - noh kerrottakoon, että yksi muu reenaaja hallille tuli kun läksin jäähyttelylenkille. 

Ensin tokoilin Merrin kanssa. Noutoa, jääviä, luoksareita, kaukoja ja seuruuta. Erilaisin variaatioin ja palkkaustavoin. Sitten vielä Merrille vähän aksaakin. Ja tietysti kaiken kruunuksi ja väliksi palloleikkejä. 

Ja sitten Mersu autoon ootille ja Nemin kanssa hieman hiksa -aksaa ja riekkuleikkejä. 

Kyllä vaan oli kovin pimeää ulkona jäähylenkuralla, mutta ei ollenkaan niin kylmää kuin mitä olisin luullut. 

tiistai 5. lokakuuta 2010

Seinille


 Niin, Merri hyppii seinille. Kesä kuumine keleineen on ohi ja Merri pihisee energiaa!!! Se tahtoo toimintaa, eikä sille tunnu riittävän toksuttelu sillon ja tällöin. Tietty ryhmätreenien tunnin sessio hieman Merriäkin "hidastaa", mutta muutoin mummo on sitä mieltä että paljon paljon enemmän äxöniä kaivattaisiin... 

Mistä tämän tiedän? Sama homma kuin aiemminkin: mitä vähemmän Merri on päässyt purkamaan energiaansa ja käyttämään aivojaan niin sitä huonommin se käyttäytyy ulkoillessaan. Johonkinhan sitä virtasta on purettava, joten puretaan vaikka pihalla oleviin autoihin (varsinkin jos on peräkärryllisiä), traktoreihin, mopoihin, polkupyöriin, kissoihin, oraviin, koiriin, patsaisiin jne jne 

Merri ei tee pahojaan kotona. Ei se kotona tosin täysin nukkustelekaan, vaan myös tarjoaa tekemistä. Yrittää siivota sukkia ja roskia pois lattioilta. Tai pudottaa servetin sohvapöydältä lattialle roskaksi jotta sen voisi kuljettaa roskiin... 

maanantai 4. lokakuuta 2010

Blogs blogs blogs


Päivitin blogi-listaa. Eli poistin toimimattomia, vaihdoin linkkiosoitteita (ihmeelliset ihmiset vaihtavat blogiensa sijainteja) ja siirsin sivun alaosaan ne blogit jotka eivät ole päivittyneet muutamaan kuukauteen. Niin ja taisi sinne muutama täysin uusikin blogsu päästä.