Puujalka (ei vitsi)

Googletus-selvityksiä:
Juoksufoorumi
Pakkotoisto
Pakkotoisto 2
Kiloklubi
Fillarifoorumi
http://www.hoitonetti.fi/oireet/puutuminen/
http://www.cosmopolitan.fi/keskustelu/15248/ketju/ylipronaatio


En muuten taida tulla hullua hurskaammaksi tässä kuukletellessani.

"Venyttele"
"Hanki paremmat kengät"
"Mene lääkäriin"
"Mene kiropraktikolle"
"Sido kenkäsi nauhat toisin"
"Juokse paremmalla tekniikalla"
"Älä juokse kovalla alustalla"


Joo mä juoksen asfaltilla. "Kääk! Onko se hullu?" No mun mielestä on parasta juosta mahdollisimman tasaisella alustalla niin ei nilkat vääntyile, en astu linttaan, ei ole pelkoa että astuisin linttaan ja uskallan liikkua. Jotain jalkajumppaa (Nemin ufo, esim) voisin toki harjoituttaa ja katsoa olisiko siitä mitään iloa.

Kahdeksantoista

Eri lenkki kuin eilen. Lähti sulavammin liikkeelle, liekkö johtu maisemanvaihdoksesta vai siitä, että on parina päivänä käynyt juoksemassa. Vesipedon likellä teki vähän tiukkaa ja sen jälkeen alkoi kuumuus ottamaan voimille. Pihalla on siis varjossa kakskytastetta ja poutainen nätti kesäpäivä. Kirjaston kulmilla alkoi jalka puutumaan - sille tarttis tehdä jotain. Siis selvittää asiaa ja miettiä auttasko joku juttu. Ideoita?

Juoksureitti mittailtuna Oukan kartasta. Eli matkaa kertyi noin 4,2 km.

Ei keppikerjäläinen vaan kävelykerjäläinen

En ymmärrä, itseäni, että miksi kuljin niin monta vuotta koiran/koirien kanssa lenkeillä ilman nameja. Mitäpä siitä, että Nemi ihan selkeesti välillä kerjää nameja. Kun se kuitenkin tekee sen kerjäämisen tarjoamalla kontaktia / seuraamista? Kun takin taskuun ei tarvitse ottaa/jättää mitään ällölihapullia tms takin rasvaajia vaan taskussa voi ihan hyvin pitää jotain kuivempia koirannamusia - useimmiten mulla on käytössä juustonamit (oisko pedigreen), jotka on soppelin kokeisia ja hieman pehmeitä joten toisinaan jopa annan niitä vain puolikkaina. Namitaskun olemassaolo on rentouttanut lenkkeilyä huomattavasti, koska Nemi haukkuu vähemmän - toki myös syö enemmän ;) Kun erinäisiin haukku(herkkiin)tilanteisiin namitan/temputan sitä. Samoin lenkeillä tai heti lenkin perään kotipihalla on kätevä tehdä jotain temppuja / tokoharjoitteita.

Seitsemäntoista

4km eli maaseutu(+)lenkki. Pilvistä. Lämmintä n 20 astetta. Alkumatkan tihkutti vettä, ois saanut tulla hieman reippaammin jotta ois kunnolla virkistänyt. Sitten sekin sade loppui. Puolet matkasta tuntui jalka nousevan paremmin kuin eilen. Maaseututiellä hieman vastatuulta, mikä virkisti muttei tuullut niin paljoa että se oi haitannut menoa. Suvelen lammen kohdalla alkoi oikea jalka puutumaan, joten päätin, että tänäänkään ei ole Jaarismutkan aika eli en jatkanu lenkkiä niin että siitä ois tullut vitonen. 

Palasia reissusta

Raapustelen vähitellen jotain pikkujuttusia telttareissultamme. Kuten esimerkiksi sen, että olin melkoisen ylypiä Nemistä kun se eräällä saksalaisella leirintäalueella ei aamulenkillä välittänyt mitään lampaista. Siis kun tehtiin aamulenkki kadun vierellä minkä toisella puolen oli lammasaitaus. Ainoa mikä tolla kävelyllä pisti Nemin haukkumaan oli ohi pyöräilevä labradori - ts juokseva. Nemi kun ei voi sietää jos koiraa juoksutetaan fillarilla/rullaluostimilla. 

Toisaalta taas iltalenkillä kun käveltiin lammaslaitumella niin pariin otteeseen Nemin oli ihan pakko avata sanainen arkkunsa ja sanoa pari valittua sanaa parille lampaalle - lampaita oli kymmenittäin. Ja sinne laitumelle oli siis lupa astua. Laidun oli rinteessä, tien ja Elbe-joen välissä. Tuolla alueella oli myös kävelyteitä. 

Kuusitoista

Kuumankosteannihkeä kotoinen juoksulenkki. 4km. Maaseutulenkuran kävin päivällä juoksemassa. Melkein sateiden välinen lenkki, siksi melkein, koska ihan loppumatkasta alkoi vettä ripsumaan ja kun pääsin kotiin niin kuuntelin että nyt tippuu vettä taivaalta sangoittain. 

AgiNemi

Kesäkuun KAS:n kisoista Eskelisen Sarin ottamia hienoja kuvia. Kiitos kuvista! :)

Viisitoista

Jokunen päivä takaperin saavuttiin Skellefteån leirintäalueelle. Teltta-alue oli laskettelurinteen alaosassa ts juurella. Siinä kun asetuttiin aloillemme ja saapumispäivän iltapäivällä/illalla katselin kun joku koutsi istui penkillä rinteen alaosassa ja nuoria poikia juoksi rinnettä ylös alas. Selvästi oli mäkireeni menossa, en tiedä montako kertaa nuoriso joutui kipittämään ylös alas sitä mäkistä polkua. Siitä se ajatus sitten lähti... ja seuraavana aamuna (oltiin harvinaisesti joka kaksi yötä ko leirintäalueella joten aamulla ei ollut kiire purkaa leiriä) lähdettiin porukalla (yleensä telttaretkellä mä käytin koirat aamulenkillä) käyttämään Nemiä lenkillä ja käveltiin se rinne ylös - siinä oli kolme tosi jyrkkää osuutta ja välissä hieman loivempaa. Koiran kanssa jatkettiin vielä hissikuilu ihan ylös asti ja sitten seikkailtiin jollain kivillä ja kallioilla kunnes tultiin hieman alemmas rinneparkkikselle ja sieltä käveltiin tien kautta takaisin teltalle. Ajatus rupesi itämään ja pakkohan sitä oli kokeilla, että hyytyykö sitä täysin siihen mäkeen. Kävellen kun mentiin niin mulla oli sekä reppu (koiralle ja itselle vettä) että kamera ja kameralaukku ja mä en meinannut päästä niiden kansas joitain kohti kiipiämään ylös... ei siis ihan piis of nakki. 

Mutta kun askelluksen otti sellaseks lyhyeks niin onnstuhan se. Ainut stoppi tuli kun jyrkimmällä osuudella lähti oikeanjalan lenkkari jalasta ja oli pakko pysähtyä laittamaan kenkä takas jalkaan ja kiristää nauhoja tiukemmalle. Tie-osuudella olikin mukava hölkätä liki koko matka alamäkeen, siinä sitten tein vähän jotain intervalleja, polvennostoja yms samalla kun hölkkäsin mäkeä takas teltalle. 

Loppuaikana sitten välillä kattelin kun jotkut muut leirintäalueen asukkaat yrittivät juosta sen polun ylös, selvästi yli puolet epäonnistuivat aikeissaan. Ei se siis ihan mikään luuserimäkireeni ollu ;) Ei ole talven pjt-harkat valuneet hiekkaan ;)

Neljätoista

Lomareissulla Tukholman likellä eli Uppsland Väsbyssä (tjsp) juoksin hotellin (joo oltiin kolme ekaa reissun yötä hotellissa) likellä olleen kuntopolun. Taisi olla puoltoista kilsaa, reitti sisälti pari terhakkaa mäkeä. Toista se on kotona juosta kun Jaaris on isoin mäki mitä löytyy ;) Tämän lenkuran tein siis 15.5 - ensin keli oli ihan kohillaan ja sitten tuli pieni vesisade ja ikävät hyttyset.

Telttareissun lukemisto

Kotiuduttiin tänäiltana tämän kesäiseltä telttailureissulta. Nettitauon aikana ehtii lukemaan kirjoja. Tällä kertaa tuli lukaistua tällaiset opukset:

• Håkan Nesser: Herra Roosin tarina
• Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta
• Nuotio & Nuotio: Tuplana kiitos!
• Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola
• Anna Jansson: Unissakävelijä
• Anna Jansson: Murhan alkemia
• Hélene Grémillon: Uskottuni
• Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
• Jukka Pakkanen: Jalkapallotaivas