maanantai 14. toukokuuta 2012

N59 toko


Omatoimitokot hallilla eilen aamulla.


Sarjassamme, ei näin, ei Kaisa näin.



Ihan väärä viritystila Nemin tokoille. Ei seurannut mitään hyvää.



Molemmat koirat olivat koko ajan hallissa. Reenasin ensin Merrin kanssa. Nemi keräsi kierroksia (ei huutanut ihan koko aikaa).



Just kun oltiin pari päivää sitten Cattlinin kanssa puhuttu, että ruotsinlapinkoiria ei kannata viritellä tokotuksia varten - koska niitten kierrokset on muutoinkin (yleensä) niin korkeella, että virittelyllä ne vaan avaa tosi herkästi suuren sanaisen arkkunsa. Tai siis on virittelyä ja virittelyä. Ei mitään sellaista missä kierrokset nousee kaakkoon. Sopii agiin (jossain määrin), mutta ei tokoon.



Tuon asian takia kantsis myös miettiä missä tilanteissa palkkaa lelulla ja milloin vain rauhottavasti (?) nameilla. 

M45 toko



Omatoimitokotukset varhain eilen aamulla hallilla.



Merrin kanssa:



Ruutuun lähetystä. Palkalle. Ruutu eri paikassa kuin normisti hallissa reenatessa. Yks kerta niin, että käskin eka seisoon ja sitten maihin ruudussa (jahka oli syöny namin) ja sitten kävelin mukakaavion ja kutsuin koiran sivulle/seuraamaan. Ihan hienosti teki sen osion.



Kaukoja. Niin että koira oli kiinni ovenkahvassa. En vielä tiiä onko tää auttava reeni liikkumiseen vai ei.



Seuruuta. Sitä samaa, hyvää ja ei. Intoa ei ainakaan puuttunut.



Tunnari. Jenni kertoi joku kerta reeneissä - oisko sitten viimeks ollu - että tunnaria vois reeniä niinkin että ois paljon kapuloita ja siellä välissä nameja. Että koira ensin ettii ne ja sitten haistelee lisää ja tuo sen oman. Mähän olin siis niin epäileväinen tuomas kuin vain olla ja voi. Aattelin sitten eilettäin, että kokeillaan nyt (että voin sanoa ettei onnistu mun hurtan kanssa ;)). Sen oman kapulan jätin niitten eessä olevien tunnarien (jokka oli sikin sokin) taakse. Itteni takia. Jotta tiesin, että tunnistan tuoko se oman vai jonku ihan muun. Lähetin koiran vapautuskäskyllä (olin jättäny sen paikalleen istumaan kun hääräsin kapuloiden kanssa) enkä oikeella tunnarikäskyllä. Merri syöksyi syömään nakinpalasia kapuloiden seasta. Kun se oli ne syöny niin se lähti haahuttamaan kauemmas, muutaman metrin päähän ja mää olin ihan että "tässä tää nyt sitten nähtiin". Kunnes se tuli pienen hetken päästä takas kapuloille, ja haisto sitä "omaa". En älynny sanoa sille mitään, joten se ei ottanut sitä kuitenkaan. Haisteli jotain muuta (ei kapuloita vaan siirty vähän eri kohtaan) ja palas sitten sen oikian kohalle. Jollon tajusin avata suuni ja kehuin koiraa joka toi polleena mulle oikian kapulan. heart yes



Sen jälkeen, kun olin namittanut sen ja kehunu maasta taivaisiin, se meni räkyttämään sinne kapuloiden taakse. että mitä lie se tästä oppi taasen... eerp

Osteopaatilla



Käytin koirat viikko sitten Turussa Leena Piiran vastaanotolla.



Ennen käsittelyä punnitsin koirat eteisessä. Nemi: 13,3kg ja Merri 12,7kg. Ei niitten ehkä ihan noin samanpainosia tarttis olla kun Nemi on kuitenkin Merriä selvästi korkeempi...



Hoiosta. Lyhkäsesti sanottuna: Merri oli enempi juntturasa kuin Nemi, mutta Nemi oli epätasanen tällä kertaa. Siis vino. Mutta Leena sai sen suoristettua. Kuulemma oli sellainen vinouma (lukko si-nivelessä), joka oli saattanut tulla reissussakin ollessa eli ihan lähiaikoina - jos ois ollu pidempiaikanen vaiva niin ois kuulemma ollut pahempi ja hankalampi hoitaa pois.



Merri: kaularangassa ja rintarangassa jäykkyyttä (oli vissiin tosi kipee kun merri huohotti kovasti hoion aikana). Paljon venytyksiä vasemmalle, varsinkin ennen tokotuksia

Nemi: oikea si-nivel lukossa, etuosa rintarangasta kireä

Rauma KR



Kävin koissujen kanssa retkeilemässä Satakunnassa. Lauantaina 5.5. piipahdettiin Rauma Show:ssa. Ruotsinlapinkoirat arvosteli (samoin kuin muutkin lappalaiskoirat) Jussi Liimatainen. Ei oltu hänen kehässä ennen oltukaan. Sanni esitti koirat, mä piipahdin kehässä vain kun koirat pistettiin paremmuusjärjestykseen.



Nemi VAL ERI1 SA PN2

Merri VET ERI1 SA PN1 ROP ROP-VET 

N58 agi



Toissaviikolla oli kahet agiharkat. Torstaina oltiin hallissa ja Mikko koutsaili. Nemi juntturoi taas kepeillä. Yks ppk ei ajottunu ensin oikein, toisella kerralla meni jo paremmin. Päällejuoksut toimi hyvin ja reenattiin lisää vastakäännöstä. Keppejä lukuunottamatta kivat harkat. 

N57 toko


Hehhee. Toissaviikon tokoharkat. Ohjatut sellaset. 

M44 toko


Toissaviikon ohjatut tokot.



ja tehtiin mitä?

Lappalaistreenit jatkuvat



Kesäkaudella Haukkiksella perjantaisin klo 18.30-19.30. Talvella en käynyt lopulta kuin kerran hallissa, lappalaisvuorolla. Mutta jospa nyt kävisin sitten usiammastikin. Kun maksan kausimaksun (jäsenhän olen ollut siitä lähtien kun koirakerhoon liityin joskus sillon kun Merri oli alle vuoden ikänen).



En ole vaihtamassa agikisaedustustani takas okk:lle, mutta siellä on kivasti päätetty, että rotuvuoroilla (ja ns vapaavuoroilla) voi reenata sellaisetkin, jotka eivät edusta okk:ta kisoissa. (kunhan ovat jäseniä ja maksavat kausimaksun) En siis harjoituta syntiä jos harkkaan Haukkiksella laugh



Kiitos ko päätöksen teosta asianomaisille! yes

tiistai 8. toukokuuta 2012

ääk ääk eli viipoti viipoti



Blogi parka raahautuu ihan jäljessä viipotus elämässä. Olin likkojen kanssa pe-ma reissussa, eilen illalla kotiuduttiin. Viime viikolla on reenitty ohjatusti kahesti agia ja tokoa. Maanantain ageista oon tainnu jo jotain kirjoitella. Sitten oli keskiviikkona pari tokotuntia, torstaina taas agia. Perjantaina ajettiin Poriin. Lauantaina oltiin Raumalla kaikkien rotujen näyttelyssä. Sunnuntain koirat viettivät Porissa ja minä kävin päivällä Rauman näyttelyssä. Maanantaina ajettiin Turkuun osteopaatteilemaan ja sieltä sitten kaahattiin kotiin. Nyt koirat ovat hoitolassa ja illalla viedään ne toiseen hoitolaan eli kevätlomalle Siikajoelle muutamaksi päiväksi. 

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

N56 agi



Maanantaina alkoi uusi aksajakso. Ollaan uudessa ryhmässä ja päivässä ja ajassa. Tiistai-aamulta siirryttiin maanantai-iltaan. Tämän kertainen ryhmäkokoonpano on cockeri, sheltti, parson ja Nemiliini.



Tehtiin reilun parinkymmenen esteen rataa ja koutsauksesta vastasi Mari. Nemille hyppykorkeus 45cm. Tarkotus ois ollu että ei kikkailla ohjauksilla vaan rata läpi makso mitä makso. Ei luovuteta jne. Yritin olla luovuttamatta mutta Nemi oli kesävillissä ja mun ohjaus ruosteessa, joten eihän siitä ekasta kiekasta mitään tullut. Esim kepeiltä kieltäytyi ainakain viis kertaa, aaasta tuli lävitte ja muuta "hauskaa".



Putkijarrua kun toisella kiekalla yritin tehdä jaloillani, niin mun jalat vaan hyyty. ts en päässyt siitä enää sitten vauhista kunnolla liikkeelle ja olikin puhetta että mun ois fiksumpi jarruttaa äänellä. Sekin tietty hyvissä ajoin.



Niihin ainaisiin koko esteen kiertoihin Mari ehdotti tekemään  vastakäännöstä. en ollut sellaista ennen tehnytkään, mutta se toimi Nemille tosi hyvin.



Sitten yhelle hypylle kokeiltiin jalkaohjausta, mikä kans toimi tosi hyvin. Mutta vaatii meikältä kyllä paneutumista. Koira kun kattoo niitä mun jalkoja ja niitten suuntia, liikkeitä ja liikkumattomuutta. turha siinä on käsillä (yläilmoissa) huitoa ja huudella käskyjä...