keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Askel viisi

Kenties viimeinen askel tälle reissulle.

Nemin passiin on kerennyt kertyä merkintä jos toinenkin vuosien varrella ... 


Käytin koirat tänään "Otuksessa" popsimassa ne kolmannet matolääkkeet - samalla reissulla koirat pääsivät käymään puntarilla. Nemi painoi 14,4 kg ja Kiki 11,0 kg.

Tällä kertaa molemmat koirat olivat hankalia, siis ne eivät popsineet ahneesti lääkkeitä vaan piti käyttää "kita auki, lääke sisään, kita kiinni" -menetelmää, joka toimi Nemin kanssa sujuvammin kuin Kikin. Useita kertoja Kikin lääkkeen puolikas (kolme puolikasta per koira) luiskahti jostain suupielen/ikenen välistä lattialle - vaikka luulin sen sen jo syöneen. "Pienten painien" jälkeen Kikin lopulta söi lääkemurusensa.


Jatkossa madotukset reissuihin hoidetaan tilanteen mukaan eli nyt 28 pvän sääntö oli kätevin kun käytiin Norjassakin (Ruotsista sinne mennen). Toki koirat olisi voinut madottaa Ruotsissa ennen Norjaan menoa ja taas Ruotsissa uusiksi ennen Suomeen tuloa, jolloin niiden olisi  tarvinnut syödä lääkkeet vain kaksi kertaa, mutta olihan tuo nyt huomattavasti kätevempää mennä Oulussa tuttuun paikkaan ennalta sovittuna ajankohtana kuin metsästää eläinlääkäriä ennen rajojen ylityksiä.

Norjassa ennen Ruotsiin paluuuta ilmoitettiin taas Ruotsin tulliin, että koiramme ovat tulossa maahan - se onnistui Eetun puhelimella Tullverketin verkkosivulla.

Ainiin, tämän kertainen ell käynti maksoi vain lääkkeiden verran - eli 15,80 €. Ostin lääkket suoraan klinikalta kun en jaksanut erikseen käydän ensin apteekissa.

Ei kommentteja: