Kävin reilun vuoden tauon jälkeen Merrin kanssa tokokokeessa. Paikkana tällä kertaa Kokkola ja tuomarina Allan Aula.
Yleisesti ajateltuna mun mielestä Merrin toksutteluviretila on parantunut/noussut viime aikoina (viimeisimmän vuoden sisällä) ihan tajuttomia määriä. Mutta silti se keikistely sillä ohuella nuorallatanssimisnarulla on niin hankalaa. Se tasapainoilu ettei koira ala "kulkemaan omia polkujaan". Siis "häviä" joko nuuskuttelumaailmaan (joko rauhoittelemaan mua/tilannetta tai ihan oikeesti etsimään ruokaa) tai intoidu haukkumaan liikoja niin että sitä kautta se tatsi ja keskittyminen menee siihen hölmöilyyn. Ja missä taas menee se raja, että Merri haukahtelee ns huomaamattaan, tai siksi kun se on "töissä" ja haukkuu sitä varten tai joku muu miljoonista syistä miksi se voi avata sen sanaisen arkkunsa mistä kyllä sitä asiaa riittää. Ja mikä on se hetki, tai tilanne, jolloin mun on pakko puuttua siihen sen älämylöintiin.
Se mistä mä olin tyytyväinen/iloinen tuossa kokeessa (muun muassa, olihan siellä muitakin hienoja juttuja) oli se, että mä en roikkunut koiran kaulapannassa liikkeiden välillä. Kuulostaa varmaan tosi kummalliselta - ylipäätänsäkin tehdä niin
Mutta mä en yleensä ole luottanut siihen koiraan. Koska se NIIN helposti lähtee etsimään ruokaa / parempia bissneksiä jos jätän sen liikkeiden välissä ns oman onnensa nojaan. Nyt joko kyykistyin ja rapsuttelin sitä tai jätin sen käskyn alle istumaan ja siirryin itse liikkurin neuvomaan paikkaan (mistä seukki liike alkoi) ja kutsuin sitten koiran luokseni. Ja se jopa totteli mua! Eikä lähtenyt käskyn alta minnekkään... Tuo on niin kuin niin harvinaista Merriä, että! Lisäksi mä en kauheesti kattellut mitä pisteitä se tuomari antaa, vaan enemmän tosiaan keskityin näihin välivaihe juttuihin. Ehkä mun (ja Merrin) toiminta loppua kohden sitten herppaantui tässä asiassa ja siksi koira rupesi vtuilemaan kehänauhan ulkopuolella odottaville koirille.
Merrihän on roturasisti. Se joko pelkää tai ei muuten vaan tykkää sekä isokokoisemmista koirista että erityisesti saksanpaimenkoirista ja dalmatialaisista. Silloin reilu vuos sitten toksukokeessa Merri hiippaili paikallamakuusta pois, koska sen vieressä oli seefferi. Alokasluokassa se on vielä kestänyt seefferin vieressä, tosin silloinkin "murmuttanut" mulle maahanmenon yhteydessä mutta pysynyt paikallaan koska mä oon ollut näkyvillä (ja tuijottanut koiraa "sähän pysyt siinä" -katseella). Joten kun mulle selvisi, että avo-luokassa on myös sakemanneja niin.. Kääk!!! Olin varsin tyytyväinen kun huomasin, että paikallaolossa Merrin ja sen seefferin välissä oli yksi kääpiösnautseri. Ja olihan se melkoista tuskaa olla siellä piilossa se 3min. Varsinkin kun tähän kaikkeen ahdinkoon lisätään tieto siitä, että tuon paikallaolon kanssa on oikeesti taisteltu vuosi ties millaista ongelmien parissa (koira istuu, koira vinkuu, koira istuu ja vinkuu, koira ei pysy paikallaan ollenkaan jne)
Ja se koe meni siis näin:
Paikallaolo 10 - En tiedä oliko ääntelyä. Ainakaan minä en kuullut sitä piiloon ja tuomari ei mulle siitä mitään maininnut.
Seuraaminen 8,5 - Koko kaavio seuruuksi tosi hyvä!!! Siis pientä herppaantumista parissa kohtaa mistä väljyyttä. Pysäyksissä istahti viiveellä, ja luultavimmin hieman vinoon. Mutta! Tää oli sitä mitä asennetta mitä ollaan reenatessa Mersun seuraamiseen haettu. (kympin seuruutahan sille ei varsinaisesti ole edes yritetty rakentaa)
Liikkeestä maahanmeno 10 - Hyvä seuruu, tippu hyvin maihin (luultavasti vähän vinoon), kesti takana käymisen ja tuli perusasentoon vasta käskyn kuultuaan eikä ennakoinut.
Luoksetulo 5 - Ei puhettakaan pysähtymisestä, ei edes yrittänyt pysähtyä. Mutta vauhti! Se oli parasta luoksarivauhtia mitä Merri on ikinä tehnyt kokeessa. Ne reenit ovat sentään tehonneet :)
Liikkeestä seisominen 0 - tässä kohtaa tuli se "ole nyt prk:een rakki jo hiljaa" kohtaus, ja Merrin viretila laski niin kuin niin selvästi. Tiesin kun tää liike alkoi ettei tule onnistumaan. Lähti haluttomasti seuraamaan ja meni seiso -käskyllä maihin.
Nouto 8 - Koira oli vieläkin hieman lamassa aiemmassa. Toistelin sille aika monta kertaa "paikka" kun se istui mun viekussa ennen kuin sanoin olevani valmis ja heitin kapulan. Eipä koira ainakaan karannu kapulalle ennen aikojaan! (jee) Mutta mietti kyl tovin ennen kuin lähti hakemaan, mutta lähti kuitenkin ilman uusia käskyjä. Luovutusosuus aika persiistä. Toi siis ei kunnolla eteen eikä sivulle, josta otin kapulan ja sitten käskin sivulle (kun liikkuri antoi luvan).
Kaukot 0 - Viime aikojen satunnainen ongelma, josta luulin päässeemme eroon, toistui sitten kokeessa. Eli koira makasi pyhästi paikoillaan. Tuomari käski mennä lähemmäksi ja sanoa iloisemmasti.. kyllähän se sitten totteli.
Hyppy 10 - Ehkä aavistuksen verran mietintää istumisessa, muutoin oikeinkin hyvä liike.
Kokonaisvaikutus 9 - Kuulemma iloista tekemistä tms.
En tiedä olisiko koira tehnyt liikkeetä, vai jatkanut hau-haukkumistaan ja sillä homma mennyt pieleen jos en ois perkelöittänyt sitä luoksarin ja liikkeestä seisomisen välillä. Tiedä tuostakin sitten, että milloin voi ja pitää komentaa kunnolla ja milloin muori ottaa ja vetää herneen nenäänsä.
Koe otti ja alkoi tosi hyvin. Koepaikalla koira veti kehään ja oli muutenkin tosi tosi hyvällä fiiliksellä.
Yhteensä sitten pisteitä 3-tuloksen verran eli 127. Aika tylsät ja masentavat pisteet. Vaikka noita valopilkkuja kokeessa kuitenkin oli.
