keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Oivalluksia omasta kunnosta

 Ohimennen olen maininnut, että rupesin viime elokuussa käymään ohjatuilla kuntosalitunneilla. Käytännössä koko syksyn kävin salilla vain noilla tunneilla, tiistai-iltaisin. Kokoajan omatunto nakutti takaraivossa, että pitäisi saada aikaiseksi käytyä myös muulloin. Laiskuus pysyi vallallaan, ja vasta loppu vuonna rupesin käymään kuntoilemassa silloin tällöin muinakin päivinä kuin tiistaisin. 

Ekan kurssin jälkeen ilmoittauduin toiselle, mikä oli myös syksyllä. Nyt olen putkeen jo kolmannella kurssilla, siitä on enään pari kertaa jäljellä. Vetäjänä tunneilla on ollut koko ajan sama henkilö (jota tosin muutaman kerran on sijaistanut joku muu) ja treenitoveritkin pitkälti ovat olleet samat kokoajan (tai no puolet ainakin). 

Kuntosalikurssin kylkiäisenä on tullut toinenkin kurssi, 1. ja 3. kurssiin on kuulut jooga ja 2. kurssiin pilates. Jooga tunneilla en ole käynyt kertaakaan, pilateksessa kävin kaksi kertaa. Se pilates oli kidutusta alusta loppuun asti ja tuntien jälkeen paikat olivat kipeenä enemmän kuin rankankin salitreenin jälkeen. Olen siis pitäytynyt kurssien varsinaisissa aiheissa jättäen oheistuotteet väliin. 

***

Joskus aiemmin olen ostanut saliohjelman jota olen tehnyt n aikaa. Tuolloin olen saanut yhden kerran opastuksen kulloiseenkin ohjelmaan, mutta (itselle) vaikemmat liikkeet eivät ole jääneet mieleen ekasta kerrasta - tai olen tehnyt niitä väärin hetken aikaa ja salilla käynti on lipsunut siihen, että olen tehnyt vähän puolivillaisesti ja vain niitä juttuja mitkä olen varmasti osannut. 

Joskus taas pohdiskelin pt:n palkkaamista, mutta surffailtuani hetken totesin sellaiset ihan liian hintaviksi itselleni. Enkä toisaalta myöskään löytänyt ketään ketä olisin voinut edes harkita. 

Nyt olen sitten todennut tuollaisen ohjatutn ks-kurssin ihan älyttömän hyväksi ratkaisuksi. Joku neuvoo mitä tehdä, opin paljon uusia juttuja treenaamisesta, joku patistaa tekemään kunnolla + hyvä ryhmähenki. Eikä maksukaan ole mahdoton (yksi kurssi 79e, kurssilla olikohan kahdeksan kertaa). 

Koska ohjatuilla tunneilla tehdään samoja kuin aiemmilla kerroilla ja opetellaan uusia juttuja niin omatoimisesti voin tehdä jonkinlaisen sarjan näistä tunneilla opituista liikkeistä - riippuen milloin omasta motivaatiosta, ajasta jonka ehdin / jaksan salilla olla ja siitä kuinka ruuhaisaa salilla juuri silloin on. 

*** 

Muutama viikko sitten varasin ajan paikallisesta fysioterapia/hierontayrityksestä, lähinnä miettien, että mitä joku fys.ammattilainen osaisi ehkä sanoa minun fyysistä heikkouksista, että millaisia treenejä kannattaisi tehdä, että olisi esim vähemmän selkä/jalkakipuja. Jos tähän asiaan voi minun tapauksessa edes vaikuttaa. 

Pari vuotta sitten käynti lääkärissä/ortopedilla oli lähinnä kylmäsuihku liittyen oik.jalkaan ja sen aiheuttamiin erilaisiin kiputiloihin. Käsikaupan särkylääkkeistä ei ole hyötyä, reseptilääkkeitä ei määrätä (ei uskota kipuja eikä nähdä niiden antoa tarpeellisena) ja kirurgisesti (tai muutenkaan lääketieteen keinoin) mitään ei ole tehtävissä. 

Reilu viikko sitten tapasin fysioterapeutin ensimmäisen kerran. Hän katsoi miten seison ja miten kävelen ja totesi, että siinä missä normaalit ihmiset käyttävät pakaroita kävelemiseen - niin minä en käytä. Siinä oli sitten ensimmäinen asia mitä ruvettiin työstämään. Sain venytysohjeen, jota olen tehnyt nyt viikon verran. Aluksi treeni tuntui ihan hitokseen kipeältä - yllättävää tässä treenissä oli se, että oikealla jalalla se on helpompi tehdä kuin vasemmalla (en edes yritä selittää millaisesta harjoituksesta on kyse). 

Jo tästä ensimmäisestä harjoituksesta koin ekan oivalluksen, koska pakarat eivät toimi ja tuo treeni oli hankala, niin sellainen perusvenytys "seiso jalat suorana ja kosketa sormilla/kämmenillä lattiaan" on ollut mulle aina ihan utopiaa. 

Tänään oli toinen fys.harjoituskerta, josta en nyt muista mitä kaikkea hän puhui ja mitä kaikkea treenattiin (muistan toki liikkeet, mutta en termejä mihin kohdistuvia liikkeitä ne olivat). Mutta siis pointtina on, että mun älyttömän huonolle tasapainolle (esimerkiksi) voisi olla tehtävissä jotain. 

Pitää vielä palata tähän asiaan (edit. muoks yms). Olen koko pitkän ikäni kuvitellut, että koska jalat ovat eri paria, oikean jalan sääri/pohje on kapeampi kuin vasen, olen koko ajan vinossa (koska eri pituiset jalat) - niin näistä aiheutuu kropalleni vääristymiä. Siihen että selkä ei ole kokoajan kipeä auttaa korotetut jalkineet. Mutta noin niin kuin muuten, niin liikun ja teen asioita eri tavalla kuin tavikset - samaanaikaan niin, että en pysty tekemään moniakaan asioita mitä yleensä ihmiset pystyvät. Ihan vain lähtien siitä, että toisen jalan ponnistuskyky on heikko, tasapaino on surkea, oikean jalan nilkka ei liiku sivusuunnassa juuri yhtään. 

Se toki on silkkaa faktaa, että tuolle jalkaterä/nilkkaseudulle ei voi tehdä mitään. Se on mikä on. 

Mutta muutoin joillekin ominaisuuksilleni voisi ollakin tehtävissä jotain. Hämmentävää. Normaalia minusta toki ei saa vaikka mitä yrittäisi. Mutta uskon, että näistä harjoituksista tuskin haittaakaan on. 

Nyt on ohjelmassa treenata muunmuassa lonkankoukistajia, tasapainoa muutamin eri harjoittein, lantiota ja pakaroita.

***

Tehdessäni tänään harjoitusta missä istuin jumppapallon päällä ja olisi pitänyt pysyä siinä tasapainossa niin, että jalat olivat ilmassa ja kädet eivät ota tukea mistään /avita - tajusin, että miksi se pilates oli syvältä ja poikittain. En pysynyt pallon päällä edes osasekunttia - koska jo se on hankalaa, niin kuvitteleppa sitten tekeväsi siinä jotain erikoisjuhlaliikkeitä. 

***

Sali (ti-illat jne) treeneissä tavoitteena on paremmat lihakset ylipäänsä ja etenkin, jotta jaksaisin aksata paremmin. Näissä toisissa treeneissä koitetaan muuttaa mun tapaa tehdä asioita (eli salitreenitkin ilmeisesti helpottuvat jos opin tekemään ja olemaan toisin). 

(juttukori tyhjeni, jaarittelu jatkuu joskus jos tulee mieleen jotain lisättävää - tässä tai uudessa postauksessa)

Ei kommentteja: