maanantai 11. kesäkuuta 2018

Kevään tokokurssin kuudes (ja samalla viimeinen) kerta

Jaah. Niin ne tokoreenit. Vimppa kerta Siinä Kauheassa Kempeleen hallissa. Pitäisikö siitä sanoa jotain? Kuka muistaa enää mitä tehtiin?

Hallissa ei ollut nyt ruutua tai muuta Hirvitystä esillä. Mikä vaikutti heti Kikin yleisolemukseen positiivisesti. Ei se mikään ilopilleri ollut edelleenkään, mutta nyt se pystyi tekemäänkin jotain. Monet jutut mitkä eivät sujuneet (esim paikkiksia ei kestänyt ihan loppuun asti mutta aika pitkään kuitenkin - korjasin, otettiin uusiksi lyhyempi aika yms normitokotusta) niin olivat ihan semmosta tavistreenaamista eikä mun mieletä johtunut Pelosta.

Kaikenlaista muutakin siis tehtiin kuin paikkista mutten enää muista että mitä. Heh. Sen siitä saa kun ei kirjoita aikanaan asioita ylös. Mutta kaikenkaikkiaan vika tokotreenikerta oli -itselleni- huomattavasti iloisempi juttu kuin edellisviikkoinen (jolloin olin päättänyt ottaa viimiselle kerralle Nemin humputtelemaan, mutta enpä sitten ottanutkaan).

Ei kommentteja: