Ostettiin Rimbon eläintarvikeliikkeestä ruututörpöt. Olin semmosia kattellu jo agin sm-kisojen putiikista mutten raskinu ostaa... Noh, ny mulla on punaset ja hianot!
Niitä piti sitten ruveta testaamaan. Tein vaan sellaisen alustavaalaatua olevan virheen kun Merrin kanssa, että jätin purnukan etukuistille -muka fiksuna oottamaan, että saan siitä helposti sille niitä nameja. Kun ruutua reenasin siis sivupihalla eli ns kotimme pitkällä sivupihalla. Mutta kun Mersu juoksi palkkalautaselle ruutuun niin välittömästi sen lihapullakikkareen syötyään sen nenä veti sen kohti kuistia. Ja vaikka myöhemmin poistin sen purnukan sieltä niin se haju kait jäi - tai koiralle oletus että ne namit ovat siellä, että sinne sitä kannattaa mennä.
Että sitä ihminen voikin olla daiju. Tein erilaisia versioita ruudusta. Lopulta vaihoin sen paikkaa ja vein palkan ruudun taakse jotta saisin koiran vauhikkaammin menemään ruutuun ts tietty siitä läpi. Ei sen eteneminen siltikään ollut niin nopsaa kuin oisin halunnut. Oli vähän semmosta "mistä kaikkialta voikaan löytyä nameja". Plus se ei mene suoraan sinne ruutuun, läheskään joka kerta. Jonku suorituksen kun sain sen menemään ruutuun niin käskin maihinkin. Ja sitten otin sen pari kertaa sieltä seuraamaan mukaan. Tosin näitä seuraamisia en tehny ihan joka kerta ruudusta vaan vaan jostain, eli jätin sen olemaan paikalleen ja kävelin pois päin ja kutsuin sivulle. Tuli kyllä, mutta paremmin sain sen viekkuun namin avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti