Nemi tuli kotiin

Maanantaina kävin töiden jälkeen päivällä hakemassa Nemin kotiin. Ts sen mitä koirasta on enää jäljellä, eli pahvilaatikon minkä sisällä on uurna minkä sisällä on tuhkat. Onneksi Sunin henkilökunta on niin lepposta ja puheliasta niin tuon laatikon hakeminen ei ollut niin musertavaa kuin etukäteen luulin. Jutusteltiin siis niitä näitä (koiraharrastuksista jne), joten pääsin todella helpolla enkä alkanut itkeä tihrustamaan.

Kun pääsin kotiin laitoin pahvilaatikon pöydälle, josta se myöhemmin siirrettiin olohuoneessa yhdelle nurkkapöydälle. Paljon myöhemmin joko haudataan ja tai levitellään tuhkia Nemin spessu-paikoille (paikat tarkentuvat myöhemmin).

Kun Nemi oli päässyt kassista pöydälle lähdin Kikin kanssa pitkälle metsälenkille tuulettamaan ajatuksiani ja tulinpa miettineeksi, että samalla suunnalla kävin Nemin kanssa lenkillä melko pian sen jälkeen kun Merri oli kuollut ...

Kiki kepin kimpussa

Keppi lakkasi kiinnostamasta, kun jostain alkoi kuulua pitkäjaksoista haukkumista