torstai 30. marraskuuta 2017

Lisänoset

Meillä oli extratreenit Kempeleessä tänäaamuna. Tein Nemille kaks eri laatikkotreeniä (pizzalaatikoilla ja hieman korkeammilla laatikoilla) ja Kikille laatikkoreenien lisäksi yhden sisäetsinnän. Kaikki treenit tehtiin siis sokkoina (siis etten mä tiennyt missä hajut olivat).

Nemi oli melkoisen levoton. Haahuili, huusi ja haahuili. Välillä hieman haisteli laatikoitakin. Ensimmäisessä etsinnässä (ne korkeammat laatikot) tein väärän ilmaisun ts luulin koiran löytäneen väärässä kohdin. Jahka homma jatkui niin lopulta päästiin oikean laatikonkin äärelle. Pitänee tehdä Nemille ihan perusperustreeniä ja motivaatio treeniä.
Pizzalaatikoilla koira käveli laatikoiden yli, pari laatikkoa myös tarttui sen tassuun kiinni (julmasti). Siis kun koira astui sopivasti laatikkoon - laatikot siinä sitten hieman lenteli. Edelleen oli rauhatonta menoa, mutta siitä reenistä tuli kuitenkin onnistunut löytö.
Opin (ainakin hetkeksi), että Nemin pitää saada säätää ... omat hermot pitää vain pitää kasassa, kyllä se sen hommankin sitten hoitaa - kun joutaa ;)

Kiki sitten taas. Oli ehkä vähän vaisu? Villeimmistä ajoistaan. Ei niin suoraviivaisesti mennyt oikeille laatikoille kuin jossain välissä on tehnyt. En kyllä nyt yhtään muista miten sillä meni niillä korkeammilla laatikoilla? Tais se sen löytää mutta Kikin tekemiseksi tuntui yllättävän pitkältä ajalta ennen kuin osuttiin oikeaan. Pizzalaatikoilla se tais olla hieman parempi/nopeampi, yhden laatikon vieressä se hetken vain tuijotti mua - mutta koska se ei ollut varsinaisesti osoittanut kiinnostusta siihen laatikkoon niin en reagoinut tuijotukseen. Seuraavaksi koira menikin seur laatikon luo, tökki sitä ja sehän se oikia olikin :-)

Muistipalautuu pätkittäin, korkeammille laatikoille Kiki yritti tarjota temppuja, siis sitten kun löytö oli tehty niin nousi laatikolle ...

Onneksi tehtiin loppuun vielä sisäetsintä, koska siinä ei kauaa nokkatuhissut eli Kiki teki hyvin varmasti ja nopeasti löydön (jonka minäkin osasin paikantaa, että missä Kikin näytön mukaan haju on) :-)


keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Great finale ... at the same time in Kiiminki

The Mastercheffin finaali tulee just nyt telkkarista ja enköhän mä saanut päähäni, että pitää kokeilla kaapista löytyviä siliconvuokia ...


(ei)Mastertasoiset muffinit

3,5dl vehnäjauhoja
2dl sokeria
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
1dl maitoa
100g voita sulatettuna ja jäähdytettynä.
2munaa
mustaviinimarjasurvosta (pakkasesta)

  1. Sekoita kuivat aineet keskenään
  2. Lisää muut aineet ja sekoita sekaisin, älä vatkaa. Lisää marjasurvos.
  3. Nostele taikina muffinivuokiin. Täytä 2/3 osaa vuuista.
  4. Paista 200 asteessa 16-18 min.


Laitoin hieman tomusokeria päälle, mutten kovin kauniisti onnistunut siinä ;-)

Uintipäivä





Uintikierroksia taisi tulla kahdeksan. Altaaseen Kiki ei olisi halunnut mennä, vissiin se laituri/ramppi on melkoisen jännä. Ui kyllä sitten ihan hyvin kun altaaseen meni - ja nyt oli vähemmän roiskintaa (eli parempi uintiasento) kuin viikko sitten plus paljon vähemmän yritti pois altaasta reunan kautta kuin viikko sitten 😃

tiistai 28. marraskuuta 2017

Viikkojen 47 ja 48 noset

Viikko sitten nosetreeneissä oli Nemi Kikin sijasta (Kikillä oli ollut aamusella fyssari joten annoin sen lepäillä ja vein mummon treeneihin).


Nemi oli mielissään kun pääsi treenimään <3 ja kyllähän se reeniminenkin sujui melko hyvin.


Eilen Kiki sitten pääsi harkkaamaan taas nosea. Kiki oli ehkä pikkuisen vaisu (?) mutta kyllä se silti hommia teki ihan hienosti ja kaikki hajut löytyivät. Myös laatikoilla ;) Muutamat ilmaisut olivat aika huomaamattomia eli mun piti odotella hieman pidempään että pystyin olemaan varma löydöstä ja Kiki jossain kohtaa hieman turhautui (yhden lattialla olleen rallytokokyltin kaatoi mielenosoituksellisesti "tässä se on, ekkö nää tajua").

Viikon 47 ohjatut tokot

Viikko sitten ...

otettiin treenilistalle myös tunnistusnouto. Saatiin yks tunnarikapula kukanenkin. Ensin tutustutin Kikin kapulaan ja sitten aloin kätkemään sitä ruutunauhan alle (mytyssä oleva nauha). Ensin Kiki tarjosi nauhan päälle peruutusta ja maihinmenoa, mutta hyvin pian se hoksasi jutun juonen ja homma sujui (yllättävänkin) hyvin. Kiki oli nuuskuttelutreenistä ihan innoissaan.

Lisäksi harkattiin noutoa. Jossa Katja sai koirasta irti hieman edistymistä ja mä onnistuin opettamaan koiralle "pidä kapulaa, istu ja anna samalla tassua" -tempun ... :D

Reenittiin myös luoksaria, paikkiksia, seuraamista, kiertoa ... (luoksari lopuksi - tein kuten olin viimeksi suunnitellut eli ensin tein istumispaikkiksen ja sitten Katja piti Kikiä että sain kutsuttua koiran luokseni)

OpenShot

Latasin tietokoneelle videonkäsittelyohjelman kun moviemakeria ei löytynyt, piti sitten testata saanko sillä mitään tehtyä. Äänet ainakin katosivat tai eivät tulleet filmille ... liekkö se hyvä vai huono juttu, voi jokainen päätellä itse. (se olikin vain mun kone joka hetkeksi mykistyi ;)) Myös tuo alku ei ole ihan sitä mitä piti... mutten jaksanut yrittää tehdä sitä kuitenkaan uusiksi.

Näissä parissa videopätkässä on siis sekä Kikin koiratanssipäivänä oppim(i)a uus temppu sekä paikkiksessa kehittymistä (ei se nyt täydellistä priimaa vieläkään ole, mutta parempaan suuntaan ollaan syksyn aikan kuitenkin matkalla).



lauantai 25. marraskuuta 2017

Kikin ekat koiratanssitreenit

Osallistuin tänään Kikin kanssa Saara Lehtiniemen vetämään koiratanssipäivään Muhoksen Häntä & Panta -hallissa. Koulutus oli suunnattu lappalaiskoirille (paikalla oli kaikkia kolmea rotua). Ensinnäkin kiitos Saaralle treeneistä ja hyvin suunnitellusta päivästä :-) Oli tosi fiksua, että porukka jaettiin pariin ryhmään, joten koirille tuli hyvällä rytmillä taukoja tekemiseen.

Nyt on vähän sellainen informaatioähky aiheesta, ihan liikaa mielessä kaikkea, joita en ole saanut jäsennettyä järkeväksi kokonaisuudeksi (tänne naputettavaksi) päässäni.

Sen nyt ehkä voisin kuitenkin sanoa, että joo, periaatteessa voisin harrastaa koiratanssia. Siis harrastaa, kisaaminen vaikuttaa varsin työläältä kaikkine juttuineen. Plus se musiikin rytmissä liikkuminen (jota joku tanssimiseksikin saattaa sanoa) ei edelleenkään tunnu mun jutulta. Koirille on kiva opettaa temppuja, ja ihan hyvä idea nivoa niitä yhteenkin.

Mutta, jotta mä voisin edes harrastaa koiratanssia (se että kotona pyörittelen koiraa ees-taas ei munmielestä tee minusta vielä koiratanssiharrastajaa), niin tarvitsisin sen ryhmän (=säännölliset treenit) jossa on se kouluttaja joka sanoo mitä tehdään ;-) Ja olin ymmärtävinäni että koiratanssia ei treenailla ihan sillä tavalla.

Vaikka jokainen tekee omanlaisensa ohjelman, temppujonon, niin ensin pitäisi opetella (jonkun kouluttajan johdolla) hillitön temppupankki mistä valita sitten omalle koiralle (ja itselleen) mieluisimmat temput. Ei mun mielikuvitus riitä sen enempää keksimään temppuja mitä voisi koiralleen opettaa eikä varsinkaan keksimään miten ne opetetaan ;-)


Ennen kuin (sitten kun ajatukset ovat jäsentyneet päässäni, eli editoin kirjoitusta myöhemmin) kirjoittelen sen enempää siitä mitä tänään tehtiin niin pari muuta juttua Kikin treenaamisesta. Minä uskalsin päästää koiran irti hihnastaan (mulle iso henkinen "voitto"), Kikille tein (reenien sujuvuuden kannalta järkeviä) istumispaikkiksia - joissa se oli ihan superhieno <3. Olin raahannut Kikille häkin halliin, ja ihme ja kumma, se rauhoittui sinne ihan älyn hyvin. Tauolla vaan oli ja pötkötti siellä. Plus kun pidettiin tauko ja juotiin kahvia keittiössä ja syötiin eväitä (ja Saara kertoi teoriaa) niin Kiki ei huutanut ja mölynnyt hallitilasta häkistään :o (täh).



perjantai 24. marraskuuta 2017

Kuluseuranta

Aloin vuoden alussa rehvakkaasti täyttämään exeliä, merkkasin sinne kaikki koiramenot. No okei, en laskenut bensoja mitä koirien kanssa matkaamiseen on mennyt enkä matkustamisessa hotellien koiraekstroja ja varmaan jotain muutakin on jäänyt ylöskirjaamatta. Mutta nytpä en ollutkaan avannut omaa läppäriäni pariin kuukauteen. Kotona olen käyttänyt etätöihin soveltuvaa työkonetta ja töissä tietysti työkonetta. Joten en ole aikoihin tehnyt merkintöjä excel-tiedostooni, että se sitten siitä kaikenkattavasta vuosiseurannasta.

Jotain lukuja:

  • Kikin kuntoutus + koirien osteopaatti/hieronta/fyssari + eläinlääkäri + lääkkeet 1460 € (tähän mennessä niistä mitkä olen muistanut kirjata ylös)
  • Koirien ruuat (ei sis nameja) 328 € (tähän mennessä niistä mitkä olen muistanut kirjata ylös)
  • Treenit 910 € (tähän mennessä niistä mitkä olen muistanut kirjata ylös)



Mysteeri selvisi

Mietin eilen, että mistä on ilmaantunut pari vierekkäistä tippaa sohvalla olevalle viltille. Alla oleva kuvahan sen paljastaakin ...


Kiki makoili BOT päällä sohvalla uinnin jälkeen.

Tai yritti makoilla jos toinen ei olisi tullut kameran kanssa hösnimään siihen viereen ...


Jatkoi se sitten taas pötköttelyä kun siirryin hieman kauemmaksi


Tilasin kirjan

Vaikka nivelrikko-faceryhmästä pysynkin -toistaiseksi- poissa niin tilasin verkkokaupasta (vihdoinkin) tämän (kehutun) kirjan: Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen (Sanna Karppinen)

hn 43/17 & hk 44/17

Föönäsin ja harjasin Kikiä eilen hieman. Plus kampasin Nemiä (enemmän kuin Kikiä).

torstai 23. marraskuuta 2017

Kikin uimakoulu alkoi

... eli Kiki toista kertaa uimassa. Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Alunperin ajattelin että varaisin vartin ajan, kun voi olla rankkaa (monin tavoin), mutta loppujen lopuksi otin kuitenkin puolen tunnin ajan - paljosta kun voi aina vähentää.

Enpä sitten tullut laskeneeksi, että montako uimakierrosta Kiki teki. Aikaa meni enemmän kuin se vartti joten ihan hyvä oli varata puolen tunnin aika (joka toki oli ihan tarpeeksi). Kierrosten välissä koira pääsi joko pois kokonaan altaasta tai uittajan kanssa rampille levähtämään. Uittaja kysyi mitä Kiki sanoisi lelusta, epäilin ettei se kykenisi miettimään / kiinnostumaan sellaisesta vedessä kun pitää niin kovin keskittyä siihen uimiseen. Mutta niin vain pikkukoira yllätti minut siinäkin asiassa. Ensin Kiki otti itse talutushihnastaan (sillä oli uimaliivien lisäksi koirauimalan panta ja hihna) suuotteen ja sitten hetken päästä se ui pitkän matkaa oranssi uimalelu suussaan. Hieman harmitti siinä kohdin etten ottanut kameraa matkaan, mutta halusin ekalla kerralla keskittyä koiraan (kuljin siis altaan reunaa - hieman koiran eellä) - tiesin ettei känny kuvista mitään tulisi ...


(kännyräpsy) Kiki ennen altaaseen menoa.

Paremmin se uinti sujui kun oletin. Ei Kiki tokikaan täydellisellä tekniikalla mennyt, välillä vesi lensi kun piti lähteä liian vauhdikkaasti liikkeelle, mutta kyllä se moneen otteeseen rauhoitti menonsa ja liikutteli kaikkia raajojaan ihan kivasti.

Uinnin jälkeen huuhdoin koiran (olin kastellut suihkulla sen jalat ja mahanalusen ennen uintia), kuivasin hieman pyyhkeillä, vaihdoin laina pannan & hihnan omiin, annoin "loppu palkan" (makkaraa muovirasiasta) ja menin käyttämään korian pissalla ennen autoon laittoa:


Koira sukelteli lumeen eikä pissalla käyminen kiinnostanut (kävi pissalla sitten kotona ennen sisälle tuloa). Ennen uimaan menoa käytin koiran päiväkävelyllä (kävi onneks kakalla).

Kun tultiin kotiin annoin koirille siansaparot, puin Kikille BOTin ja nyt pikkukoira nukkuu sohvalla.

Ainiin. Varasin ens viikon keskiviikolle seuraavan uintikerran.

hn 33/17

Kampailin eilen Nemiä. Sen pehmeä karva menee helposti takkuun, kammattavaa jäi vielä vaikka kuinka ... pitää taas ryhdistäytyä asiassa (koirien karvanhoidossa siis).

ks 14/17

Ulkoilutin koiria tänään seitsemän asteen pakkasessa yhteensä tunnin. Ensin kävelytin Nemin ja sitten Kikin. Koirien lenkittämisen jälkeen kävin huhkimassa kuntosalilla nelkytviisminuuttia (loppuun hieman juoksumattoilua).

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Kellä on luu ja kellä ei

Mainio marraskuu

Kelikamera

... toissapäivänä.


Mahtava marraskuu, toivottavasti lumi pysyy maassa aina tuonne maaliskuun loppupuolelle asti (toiveajattelua, tiedän). Mainiota kun ei tarvitse pestä koirain tassuja ja muutenkin on kivempi kun on lunta ja pakkasta.





Ostin fyssarilla käynnin jälkeen koirille M&M:stä lihaa (niitä lohi-maha pakastepyöryköitä) ja tuollaiset Räyh -nakkisämpylät (keskellä joku siansaparo tms). Luut olivat suhteessa aika kalliit (vitosen kipale - about), mutta ajattelin, että kestävät sitten hetken aikaa kun tuo Räyh -aines on jotain ei-ihan-normia-koiranluuainesta. No joo, Kiki söi omansa "samalta istumalta" (vaikka makasi toki).



Uimakouluun

Nonni. Huomenna alkaa Kikin uimakoulu. Ans kattoo, että kuinka äänekkäästi ;-)


tiistai 21. marraskuuta 2017

Viikon 46 ohjatut tokot

Viime viikolla tokotunnilla Katja katseli kaikilta millä mallilla seuraamisessa ollaan. Ensin tehtiin pätkä seuraamista mikä meni ihan kivasti. Sitten piti päästää koira irti (kääk!) ja tehdä taas seuraamista, johon Kiki lähti ihan kivasti mukaan. No sittenpä siihen piti liittää jo käännöskin. En muista miten ekalla kerralla meni, mutta sitten kun tein ohjeistuksen mukaisesti (pää kääntyy ensin eli kroppa merkkiä koiralle tulevasta käännöksestä) niin Kiki kääntyi mukana ihan superisti <3
Itselle oli huomattava helpotus se ettei tarvitse miettiä mihin kohti pistää varpaat ja minne minkäkin jalan kantapään. Näitä kun on joskus tullut mietittyä ihan yli tarkkaan että miten sitä käännytäänkään ja millaista latua kenkien pitäisi tehdä ja missä kohti minkäkin varpaan milloinkin. Ihan liian monimutkaista ja vaikeaa meitsille kun se koirakin pitäisi pitää mukana siinä menossa :-) Mutta ei siis niin tällä kertaa. Tehtiin vielä joitain seuruu pätkiä ja Kiki oli ihan helmi.

Kuulemma pk-kurssilla tehdään sitten pidempiä seuraamisia. Huihui ...

Itsekseni tein pertsailua ja paikkiksia. Kävin tekemässä istumispaikallaoloja myös hypyn luona eli itse kävelin hypyn toiselle puolella ja palasin koiran luo palkkaamaan koiran. Ei siis tehty sitä hyppyä ollenkaan. Kiki pysyi tosi hyvin paikallaan.

Varsinaisessa ryhmätreenipaikallaolossa pystyin jo jonku verran ottamaan etäisyyttä koirasta ja olemaan hetken ennen kuin palasin takaisin koiran luo (joka ei hytkynyt siitä mihinkään). Eli se edistyy se paikkis hommeli ;-)

Luoksetulossa sanoin kokeilevani jos Kiki pysyy istumassa itsekseen ilman pitämistä että otan luoksarin ihan lyhyeltä matkalta (5-7 metriä) mutta ... koira kyllä pysyi mutta kutsuttaessa karautti ensi haukkumaan Katjan ja tuli vasta sitten mun luo. Jatkossa pitänee noissa treeneissä tehdä niin, että menen palkkaamaan koiran eli en kutsu sitä luokse ja ne varsinaiset luoksaritreenit tehdään vielä toistaiseksi niin että kouluttaja pitää koiraa.


Muuten en muista tehtiinkö me muuta.


Nastakengät testissä

Kävelin viime viikolla pari koirien ulkoilutuslenkkiä uusilla nastakengilläni. Eipä ne mitään kenkien kruunut ole - siis mukavuuden osalta. Ne varret ovat tympeät plus oikeassa jalassa jokin kohta painaa johonkin kohtaan jalkaani. Kaikkein ikävintä on silti se, että alaselkä/lonkka kipeytyy. Eli


  1. ei niin pitkiä lenkkejä niillä kengillä
  2. pitäisi kysyä kenkätohtorilta voiko nasta kenkää korotuttaa (ilman että menettää ne nastat) kun mun kroppa ei vaan kestä kenkiä jossa ei ole oikean jalkani tarvitsemaa korotusta

ks 13/17

Semmonen aamu. Koirien lenkitys pururadalla (joka toki oli jo aika luminen muttei siellä latuja viel ollu). Tällä kertaa otin molemmat koirat ulkoilemaan samaan aikaan. Kiki olisi halunnut leikkiä ja riekkua - ja tekikin niin. Riekkui ainakin. Plus söi puolukoita lumipeitteen alta.

Sitten menin sinne salille kun olin kerta niin päättänyt. Aattelin, että jos ees muutamalla laitteella saisin käytyä niin olisihan se sekin jotain. Väsytti ja nälätti ja tympäs ja ties mitä kaikkea - että kyllähän sitä aikansa voisi muuhunkin käyttää. Jossain vaiheessa kuntoilua tilanne oli kääntynyt jo valoisemmaksi ja loppupeleissä oli ihan jees kuntoilu.
Siihen erääseen painonlisäyslaitteeseen laitoin ensin ne 10kg molemmin puolin (oon aloittanut sillä laitteella 7,5 kg per puoli) mutta kun se tuntui melkeen kevyeltä niin lisäsin vielä yhdet kiekot joten molemmin puolin oli 11,5 kg (olisi ehkä voinut enemmälläkin kuin puolellatoistalla kasvattaa sitä mutten löytänyt / tiedä onko siellä millä kilomääräväleillä niitä kiekkoja).

Lopuksi tein intervalleja juoksumatolla.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Noseilut viikolla 46

Viime viikon maanantain nosetreeneissä tehtiin kolme (?) harjoitusta. Kiki onnistui tällä kertaa jopa pahvilaatikkoharjoituksessa. Ne laatikot ovat siis meille pidemmän aikaa olleet kaikkein hankalimmat kun koira ilmaisee erilailla kuin muissa etsinnöissä plus sillä helposti menee niiden lodjujen kanssa yliyrittämiseksi tai muuten vain se pistää ranttaliksi ja/tai esittää laatikoilla kaikenlaisia sirkustemppuja.

Nyt siis onnistuttiin laatikoilla ja ne pari etsintääkin menivät hyvin. Mä olen kans oppinut lajia tai lukemaan Kikin käytöksestä milloin se on hajulla. Eli tehtiin taas ekoina kaikki treenit kun halusin tehdä ne sokkona. Hyvin sujui. Taitava pikkukoira <3

Huoltotauko ja suunnitelmia

Kikillä on ollut tänään nautinnollinen aamu, koska se on päässyt eläinfysioterapeutin vastaanotolle. Siellä sitä kehuttiin hyväkäytöksiseksi ja yhdessä ihmeteltiin miten siitä villivarsa kauhukakarasta on voinutkin tulla sellainen mallioppilas. Kikiä voisi vaikka käyttää esimerkkitapauksena kuinka käyttäytyä hoidettavana <3 (hieman epäilen mahtaisiko se mallioppilasroolissa noin hienosti olla, mutta erittäin hyvä siis näin)

Fyssarihan se näki heti koiran liikkeistä, että Kiki ei käytä kunnolla / normaalisti vasenta etujalkaansa. Jotain ojentamisesta ja askeleen pituudesta puhui. Ja se kyllä selittää sitä mitä itsekin on nähnyt koiran liikkeissä, että toisaalta koira harppoo etujaloillaan ja toisaalta taas ei. Eli oikealla kauhoo ja vasenta välttää (hankala selittää). Näinpä sillä olikin erityisesti se oikea etunen kipeä / hoidon tarpeessa. Lavat oli jumissa ja samoin selkä.

Kysyin samalla vesikuntoutuksesta, että mikä olisi hyödyksi Kikille vaiko mikään. Kuulemma kumpikin (vesikävely tai uiminen) olisi hyödyllistä, hieman eri asioihin vaikuttavat. Jos vesikävelyyn mennään niin sitten siellä kannattaisi yrittää saada koira ravaamaan (vähemmän varmaan sitten vettä kuin mitä keväällä on ollut?) Uimisessa ei voi koiran jalkoihin kauheasti vaikuttaa, joten jalkojen liikeratojen parantamiseen se matto olisi parempi, mutta toisiko sitten uinti enemmän lihaksia / kasvattaisi kuntoa.

Eli nyt pitää oikeasti saada aikaiseksi varata Hundspasta Kikille vesiläträysaikoja ...

Ainiin, varasin tammikuun loppuun Kikille seuraavan fyssariajan.


***

edit.

Varasin myös koirille keväälle Suvilta kolme aikaa:

  • 16.02 klo 11 (Oulunsalo)
  • 12.04 klo 11 (Kiiminki)
  • 07.06 klo 12 (Kiiminki)
Suvin ajat ovat siis sekä Kikille että Nemille. 

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Rahan arvon hämärtyminen

Palveluskoiraliiton Jokin Tärkeä kokous oli muutama päivä sitten. Siellä päätettiin, että pk- ja "avointen lajien" kisaajien pitää ens vuodestä lähtien ostaa kisalisenssi.

Toimintasuunnitelmaan tuli muutos lisenssistä. Kokous hyväksyi Mari Holmin esityksen, jonka mukaan SPKL-lisenssin hinta on 40 euroa, kertalisenssin hinta 10 euroa, alle 18-vuotiailta ei peritä lisenssiä lainkaan ja lisäksi perheissä yksi maksaa täyden hinnan ja seuraavat 20 euroa (ei sisällä lehteä).
Lähde: Palveluskoiraliiton facebook-sivu

Mahtaisinko ottaa asiasta enemmän pulttia jos minulla olisi se kisakoira?

Jotain keskusteluja aiheesta olen lukenut silti, vaikkei asia juur nyt itseä kosketakaan. Monet puolustelevat agilisenssiä kuinka siin on järkeä ja pk-liiton lisenssi ei ole. Että tässä tulee pakkomyyntinä lehti jota kukaan ei tunnu haluavan ja vakuutus josta kellekään ei ole hyötyä. Kuinka monelle todellisuudessa on hyötyä agilitynvakuutuksesta? Siin toki on se riemu, että lisenssin voi ostaa pari euroa halvemmalla ilman vakuutusta. Minulle ei ainakaan ollut kertaakaan mitään käytännön hyötyä siitä vakuutuksesta / lisenssistä. Menoerähän se vain oli. Meno mikä tuli niihin aikoihin kun tuli Agilityliitto ja urheilustatus jne. Toki yhtä kisaa kohti aksalinsenssin kustannuserä ei ollut niin suuri kuin se voi olla tässä pk-liiton lanseeraamassa lisensissä.

Koiraharrastaminenhan on oikeasti ihan sikakallista. Rahaa juur kukaan ei halua ajatella. Kuinka paljon sitä ns huomaamatta kuluu ties mihin. Kajaani kv:n ilmoittautuminen maksaisi 37 euroa per koira (plus kaikki muut kulut kuten bensat, ruuat, ehkä hotelli jne). Jokaisesta treenikerrasta maksan noin seitsemäntoista euroa (reenistä, siihen tietty plus bensat, namit jne). Aksaaminen oli kalliimpaa, en muista enää mitä (nykyhinta näyttäisi olevan 24 euroa per treeni).

Aina kun näitä hintoja katselen/tarkemmin ajattelen niin alkaa naurattamaan. Siis se kun lähdin kaupallisten kurssien tielle. Ensimmäisistä "ei-seura-treeneistä" maksoin viisi euroa per treeni. Se oli aksaa siis. Ja raha tuntui silloin paljolta ... voip voip, vähäpä silloin mitään mistään tiesin ;-)

Opiskelijana minulla ei todellakaan olisi ollut varaa harrastaa (opiskelijana ei olisi ollut kyllä varaa pitää koiria ollenkaan), että sinällään ymmärrän kyllä oikein hyvin heidän (vastaavanlaisessa rahatilanteissa olevien) huolen lisenssistä. Mutta normaalien peruspertsatreenaajien (vaikka ei kävisikään koirakouluissa vaain treenaisi muualla) marttyrointia "en kisaa sitten ollenkaan" en ehkä niin ymmärrä. Tottakait se tuntuu, että jos on miettinyt mummokoiran aktivoinniksi osallistumista rotuyhdistyksen seuramestiksiin. Ilmoittautuminen nolla euroa yli kahdeksan vuotiaalta koiralta. Mutta ens vuonna pitääkin maksaa nelkyteuroa lisenssitä (tai kymppi kertalisenssiä). Että tottakait se kirpaisee. Ja saattaa jäädä mummo aktivoimatta (sillä tavoin).

Havainto

Eilisen iltajumpan aikaan tajusin, että Kiki on oppinut peruuttamaan käsimerkin avulla. Ts käskynä toimii käsien tietty asento/paikka eikä se "pak(ki)" -käsky niin kuin olen aiemmin luullut ...

hk 43/17

Eilen Lohtajalla kampailin Kikiä.

torstai 16. marraskuuta 2017

Pipareita purkissa?

Vaiko kenties karamelleja?


Söpöjä peltipurkkeja joihin voisi säilöä näin joulun alla kaikenlaista jännää ;-)


Nemi söisi pipareita oikein mielellään :-)




Uusilla nose-esineillä tehtiin tänään ekat treenit, kumpikin koira löysi yhden hajustetunpeltisydeemin oikeinkin onnistuneesti (ja eivät löytäneet sitä minkä toinen löysi, mikä lie vuorotteluperiaate niillä oli etsinnässä).

ks 12/17

Kävin aamulla kuntosalilla. Ensin heitin Eetun Pohtoon, sitten lenkitin Nemin pururadalla, sitten oli Kikin vuoro päästä kävelylle ja lopulta menin siis sinne salille. Oli aika nihkee reenikerta tänään ... mutta tulipahan käytyä.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Sarjoja

Mun tv-sarja-addiktointi pääsi uudelle tasolle kun hommasin käyttäjätunnuksen Katsomoonkin. Sieltä sitten bongasin tanskalaisen panttivankisarjan "Pinnan alla", mikä oli ihan kiva. Kahdeksan osainen, viimeisimmän osan katsoin tänään.

Ruudusta olen katsonut kolme jaksoa Greyn anatomiaa myös tässä viikon-parin sisään. Mikä lie kausi onkaan menossa - monta kautta jäi näkemättä kun en aktiivsesti telkasta sarjaa ole seurannut. Pitäisi ostaa itselle dvd:nä niitä kausia mitä ei vielä omasta hyllystä löydy. Harmi kun Anttilaa ei enää ole niin ei sieltä voi enää ostella tv-sarja bokseja.

Maksullisia kanavapaketteja ei tule katsottua ts ostettua oikeuksia. Jos jotain ei ilmaiseksi netistä tai telkasta näe niin sitten ei näe. Sitten ne pitäisi hankkia itselle ... ;-)

Tahto ja tamina

Oon päättänyt olla lukematta naamiksesta Nivelrikko -ryhmää. Se on ollut reilun vuoden mun eniten lukemani ryhmä facesta. Ehkä reilu viikko sitten päätin yrittää irrottautua sen otteesta. En mä sieltä silti poistua halua ;) mutta en vain seuraa sitä enää aktiivisesti - just nyt en siis ollenkaan. Vaikka oonkin saanut sieltä paljon vertaistukea yms muttei vastaavanlaiset (kuin Kikin) tarinat olisi jatkuvasti mielessä ja pääsisin asiassa jotenkin eteenpäin.
Vaikka tietysti se pikkukoiran nivelrikko (jota ei siis ole vielä todettu) on vääjäämättä jossain vaiheessa osa meidänkin elämää.

maanantai 13. marraskuuta 2017

Jäsenanomus

Koska lähetin nose-yhdistykselle jäsenanomuksen niin päivitin pitkästä aikaa tätä sivua. Ihan vain oletin, että ne minut sinne hyväksyvät 😄

Pari sanaa viikkojen 44 ja 45 tokotreeneistä

Niin ne toksutreenit. Muutama viikko sitten oli viimeiset treenit siitä Kikin ekasta alo-avo -kurssista. Siitä lähinnä mieleenpainuvin juttu mitä en ole täällä vielä maininnut oli seuruureenien oivallus. Eli yritin näyttää Katjalle kuinka homma ei edisty tipan tippaa. Kiki kaartoi kauemmas minusta kun yritin saada sen namilla jalkaani kiinni. Niinkuin niin epätoivoista kuin olla ja voi. Tuskanhiki valui selkää pitkin - tästä ei tule yhtään mitään. Sitten tuli puheeksi kouluttajan kanssa, että Kiki kyllä tarjoilee seuraamista ihan hirveästi, mutta se ei osaa sitä käskynä eikä pertsasta aloituksena. Joten kävelin vaan koiran kanssa pitkin hallia; ja tadaa koira tarjosi mulle superhyvää seuraamista. Paikka ja kontakti loistava. Eli - unohdan sen imutuksen Kikin kanssa ja yritän ajaa sille seuruu -käskyä perille sen aivoihin. Tuon jälkeen on tehty erinäisiä pätkiä seuruuta, myös mutkia (ei täsmällisiä käännöksiä, mutta oon kokeillut pysyykö kontakti ja paikka jos käännyn hieman) ja muutaman kerran liikkeelle lähtöjäkin, mitkä on toimineet yllättävänkin hyvin. Liikkeestä pysähdyksissä koira ei joka kerta istu.

Viikko sitten oli sitten uuden kurssin ekat treenit. Täysin uus ryhmä, joka ensimmäisen kerran perusteella vaikutti tasokkaammalta kuin se edellinen. Ryhmässä oli yks tuttu koirakko ts sitä koiraa en ollut nähnyt ennen mutta ihmisosapuolen kanssa olen ollut samassa agiryhmässä okk:lla joskus kauan aikaa sitten (plus ehkä joissain muissakin kuvioissa on törmätty aikoinaan). Hällä on siis belgi. Sitten ryhmässä oli myös sheltti, labradori, schapendoes ... Kiki ja joku muu (viimeksi sen jonkun muun paikalla oli pitkäkarvainen saksanpaimenkoira - kait? tai sitten se oli x-rotuinen tai joku muu rotu mitä en tunnistanut).

Tehtiin paikkista, Kiki oli ehkä taas vähän edistynyt siinä? Sitten tehtiin tötterön kiertoa missä Kiki ensin lähti kiertämään Katjaa ja sitten huomasi sen törpönkin ja kiersi sen. Otettiin toisen kerran jolloin kiersi ihan hienosti törpön jo aika kaukaakin, mutta haukkui kyllä kovasti ... (ehkä uus juttu kierros nyt tuo haukkuminen - ehkä oli liikaa välimatkaa niin että haukku irtosi).

Ainiin paikkikset tehtiin sekä maaten että istuen.

Narupallo ei ollut leluna Kikin mieleen, eli sitä sille on turha treenikassiin pakata.

Itsekseni tein etupalkalla seisomista ja makaamista sekä alustatreeniä (myös stoppeja - käsky "sei").

Taidettiin treenata myös liikkeestä maahanmenoja. Kiki oli siin jo aika hyvä. Ei siis tehdä sitä vielä seuraamisesta mutta koiralle on alkanut menemään jo perille se, että sinne maihin pitää jäädä toviksi. Itselle vaan rohkeutta edetä asiassa.

Plus siinä että koira ei lähde maata kiertävälle radalle vaikken kokoajan pidäkään hihnasta kiinni (tai koiraa ylipäänsä hihnassa). Plus mun pitäisi palkkauksen jälkeen pyytää koira mukaani ts olla siihen yhteydessä. Opetella jotain välitemppuja eli sitä liikkeiden välistä aikaa pitäisi opetella ...

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Oireita

Yhtään ei tekisi mieli mitään kirjoittaa, mutta on vähän kuin pakko. Muistiinkirjata. Kiki on hoidon tarpeessa, onneksi on fyssarille aika varattuna viikon päästä. Joskus mietin, että oonko hysteerisen huolehtiva tai jotain muuta kun hoidatutan sitä about kuukauden välein, mutta nyt oon kyllä varsin tyytyväinen että sille on syksylle parit ajat varattuna. Toivon todella että koira on vain jumissa. Niin, ne oireet ovat sellaisia epämääräisiä eli se ei tosiaan linkuta/onnu, mutta me nähdään sen liikkeissä/olemisessa "jotain". En osaa sanoa mistä tullutta (liukkaat?).

torstai 9. marraskuuta 2017

ks 11/17

Käytin koirat taas aamulenkeillä paikallisella pururadalla. Ensin kävelytin Nemin ja sitten Kikin (jolle löysin hyvän mäkitreenipaikan).

Sen jälkeen kävin hikoilemassa kuntosalilla.

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Sekin temppu

...jota pentukurssilla opeteltiin kovasti ja missä Kiki ei tuntunut millään edistyvän, kun sen olisi pitänyt ensin mennä mun ohi/vierestä ja sitten tulla jalkojen väliin. Kun koiran olisi pitänyt hoksata itse tiettyjä vaiheita -tarjota siis- eikä houkuttelua tms. Ja me vaan jankattiin sitä yhtä alkuvaihetta pääsemättä puusta pitkälle. Niin nykyään se ei ole Kikille temppu eikä mikään. Ts on tietty temppu muttei ole sitä ongelma suorittaa. Käskynä siihen on muuten sitten "agi" - vanhojen aikojen muistoksi.

Iltajumpaksi/treeniksi lisäksi pertsoja (välillä Kiki tekee sen kiertämällä vaikken ole sitä sille niin opettanut, ihme likka), sivulta maahanmenoja, seuraamisen alotuksia, pikkupaikkiksia ja peruutusta.

kalenteriin

Lisäsin jo tuohon oikealle ne talven toko/tottistreenien ajankohdat.


tiistai 7. marraskuuta 2017

Uus nosekurssi alkoi taas

Eilen Kikillä alkoi tosiaan uus nosetuskurssi Kismalla Kempeleessä. Edellisestä ryhmästä ei muita jatkajia ollut joten uuteen ryhmään päästiin tutustumaan. Tosin tässä joukkiossa oli meille kaksi täysin uutta koirakkoa ja kaksi ennestään tuttua. Ryhmän koirarotuvalikoima: labradorinnoutaja, keskikokoinen snautseri (p&s), belgianpaimenkoira (grotsku), lapinporokoira ja tietysti ruotsinlapinkoira (olikohan joku pois siis eilen?).

Tehtiin kolme harjoitusta. Pari normietsintäaluetta (minne Katja oli levitellyt ties mitä kummallista tavaraa) ja yks laatikkoetsintä pizzalaatikoilla. Me tehtiin jokainen harjoitus sokkona, eli en tiennyt missä haju oli - tämä tarkoitti myös sitä, että Kiki pääsi etsintäalueille ensimmäisenä (muut halusivat tehdä niin, että tiesivät missä haju on).

Se pahvilaatikkojuttu tehtiin toisena. Se oli meille vaikein harjoitus, koska Kiki ilmaisee erilailla laatikoilla kuin mitä muualla. Muissa olin melkoisen ylpeä itsestäni kun alan oppia lukemaan koiraa eli sanoin oikeissa paikoissa "löytö". Lisäksi koira oli tosi tosi hyvällä moodilla nyt tekemässä hommia. Se ei haukkunut yhtään eikä se harrastanut sirkuskoirailua vaan teki töitä. Laatikoillakin saatiin kyl löytö aikaiseksi, mutta koira kertoi sen minulle tosiaan toisin kuin muutoin. Eli koira rappas tassulla sitä pahvilaatikon pintaa eikä katsonut mua ... joku ryhmästämme oli huomannut koiran käytöksestä jo mua aiemmin että se oli tehnyt löydön, mutta kouluttajan kanssa todettiin että ilmaisu Kikillä poikkeaa siitä miten se yleensä ilmoittaa löydöistään. Pitää nyt sitten tehdä lisää erilaisia laatikkoharjoituksia ja mun opetella, että muuttuuko se ilmaisu samaan suuntaan kuin muualla on vai pitääkö mun vain osata tulkita koirasta muunlaisia hajunkertomismuotoja ...

Enivei. Koira oli super <3 ja itsekään en ollut huono ;-)
Plus alkutunnista Kiki odotteli hiljaa makoillen suoritusvuoroaan (!), lopputunnista se rupesi vähän jo turhautumaan ... (tehtiin sitten jotain toksutemppuja odotusaikoina, kun toiset oli hitaampia kuin toiset niissä hajutehtävissä).

Eilisiltainen face-päivitys. 

ks 10/17

Vähänkö olin reipas. Kävin kuntosalilla ennen kuin tulin töihin. Eetu kävi pururadalla juoksemassa ja mä kuntoilin punttijuttuja sillä välin. Ihan kaikkea "ohjelmaani" kuuluvaa en ehtinyt tehdä - lähinnä sen vuoksi kun pappakerho oli jumittunut juoruilemaan muutaman laitteen ympärille (pari istui / oli laitteilla eli varaten ne ja muut seisoivat ympärillä ...). Mutta ihan jees kuntoiluaamu kuitenkin.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Ou nou

... ruoka on vähissä


Paljon tottista


Ilmoitin Kikin opiskelemaan tottelemista:


  1. Ti 2.1 - 13.2 alo-avo (toko)
  2. To 4.1 - 15.2 bh/pk (tottis)

Jätetään joulun jälkeen noseileminen hetkeksi hautumaan, ainakin siis kursseilun osalta. 

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Hae blogista

Lisäsin blogin alaosaan hakutoiminnon


hn 32/17

Tänään oli Nemin vuoro päästä harjattavaksi.

Botteja ja lenkkejä

Päivälenkkien jälkeen laitoin koirille BOTit päälle. Jäänyt vähän unholaan koirien takittaminen vaikka välillä se ehkä voisi olla paikallaan? Tänään varsinkin kun Kiki kävi Eetun kanssa juoksemassa vitosen. Nemi pääsi mun kanssa vaan kävellen liuskastelemaan lähikaduille.


Muuta ylösmerkittävää: kävin perjantaina apteekissa ostamassa Nemille uuden purkin virtsankarkailulääkettä. Plus sillon ... tiistaina kun kävin M&M:ssä niin ostin koirille taas raakalihapullia pakkaseen, eli osa aterioistaan sisältää lohimahapyöryköitä. Niin ja jokin aika sitten loppui Nutrolin senior pullo. Jahka olen syöttänyt Nivel pakkauksen loppuun niin pitänee tilata Nemille taas senioria - vaikka kait se Nivelkin ajaa saman asian? Ja vähän enemmän ...

lauantai 4. marraskuuta 2017

Kuinka kutsut koiraa(si)

...idean ryöstin erään kaverin fb-seinältä.

Kiki

Pikkukoira, Kikistin. Kikiliini. Kiksu. Räksy. Prinsessa. Pikku-Kiki

Nemi

Nestori. Kakara (lakkasi olemasta Kakara kun Kiki tuli taloon), Mummo, Nemistin, Nemiliini, Nissan, Neksu, Nemsu

Merri

Mersu, Mersuliini, Merriliini, Mejji, Kerttu, Merrikerttu, Muori

h_k 42/17

Illalla oli ohjelmassa Kikin kampailua.

Sen jälkeen annoin koirille tuhottavaksi pari pahvilaatikkoa jossa oli namuja sisällä. Ensin annoin laatikon Nemille ja sitten Kikille. Molemmat olisivat halunneet sen minkä annoin Kikille. Ärinäähän siitä meinasi seurata, ts seurasikin mutta koska olin läsnä niin sain nopeasti koirat omien laatikoidensa kimppuun. Samankaltainen tapaus toistui aiemmin pihalla, molemmat haistelivat samaa pistettä ulkona -jossa sitten ilmeisesti koirien mielestä oli jotain syötävää, koska hampaita alkoi näkymään (ei ystävällisesti). Ärähdin, jolloin Nemi luikki mun luo "en mä mitään ollu tekemässä ilmeellä".

Ruoka, tuo lapinkoiran pahin riidanaiheuttaja.

Räpsyjen määrä

Jos tähän siis on luottamista



RESULTS

Shutter count
206601
SLT-A55V

Pannarimuunnelmia

Halusin testata erilaisia versioita pannareista ...








Suolukkaversioissa on viikunahilloa, paistettukananmuna, vuohenjuustoa, juustosiivu, kurkkua ja tomaattia. 

Makuversioihin laitoin mantelilastuja ja toisiin mustikoita. Manteliversioita en maistanut itse (allergiani takia) mutta mustikkapannarit olivat tooosi hyviä :-)

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Hötäleen kotiläksyt

Saatiin kotiläksyksi tokokurssilta opetella luoksetulon (tai hypyn tai minkä vain) istumispaikallaoloa. Siis ihan sitä jokakoiran perushommaa, että koiran voi jättää paikalleen istumaan ja itse siirtyä kohteeseen y josta käskeä koiran suorittaa seuraava temppu (luoksari, hyppy, kaket, mitä milloinkin).

Kikillähän on ollut tähän ikään asti todella huono paikallaan pysyminen. Kotona ruokakupin edessä se parhaimmillaan on ollut minuutin Ilman suurempaa häiriötä on koira intensiivisesti tuijottanut edessä odottavaa ruokaansa - ehkä metrin päästä. Välillä maaten mutta enimmäkseen istuen, istuen lysyssä kun pitää tuijottaa sitä lattialla olevaa kuppia. Treeneissä paikkamakuissa olen myös käyttänyt etupalkkaa, mutta koira ei kestä sen kummemmpin vielä kovin pitkää aikaa (puhutaan sekunneista) kuin sitäkään että siirtyisin kovinkaan kauaksi koirasta. Jokunen viikko takaperin otin näihin harjoituksiin etupalkan sijainniksi namimunan, koska kun erehdyin menemään metrin päähän koirasta niin eiköhän se ollut nopeampi kuin minä ja ryöstänyt sen purkin kannella sijainneen palkan. Lisäksi treenien rivipaikkiksissa on kiinnitetty huomiota koiran paikkisasentoon ja ääntelyyn. Siis jos se ääntelee niin palkka otetaan pois (vaikka koiraa ei siis olisi vielä edes vapautettu sinne). Vain rauhallisesti ja hiljaa makaava koira saa olla paikallaan ja vapautetaan aikanaan palkalle.

Mutta entäpä sitten tämä istumishomma. Entä kun etupalkkaa ei olekaan (sen käyttäminen noissa harjoitteissa ei tunnu mielekkäältä kun sen pois hivuttaminen voi olla oma hommansa - toki se siitä paikkistreenistäkin pitää hivuttaa pois, mutta kuitennii. Plus että jos toivon joskus voivani tehdä sen jatkojutun pysymisen jälkeen niin koira tuskin tekisi sitä jos sen edessä olisi namikippo). Ihan on treeneissä lähdetty siittä liikkeelle, että mä hengitän ... :D ja päästän irti koirasta ja siirryn ihan koiran eteen, odotan maailman lyhyimmän ajan hetken ja palaan takaisin koiran vierelle. Ihme ja kumma koira jopa pysyi sen äärettömän lyhyen hetken siinä paikallaan.

Iltajumpissa on harkattu ehkä viikon verran jäävien (tai minkä tarpeellisen vain) makuun kestoa, eli että koira ei heti hyppäis sieltä ylös. Ja kyl musta tuntuu, että hommaan on pikkuisen tullut järkeä eli malttia. Nyt sitten tehdään pertsa treenien, jäävä makuiden lisäksi tuota istumista. Tosin tänään havaitsin, että koira olisi halunnut lähteä seuraamaan (!) siitä istumisesta. Että siihen joku järkevä sana pitäisi ajaa - siis siihen istumassapysymiseen että koira erottaisi että nyt ei kuulu seurata ...