lauantai 30. syyskuuta 2017

Ei ole koiraa karvoihin katsominen





Siinä on vallan hyvät esimerkit nuoresta koirasta, jolla on ensimmäinen kunnon karvanlähtö ja vanhasta steriloidusta nartusta ... (jolla myös on -ollut- karvanlähtö, mutta mikä ei juurikaan päälle päin näy).

Sosiaalinen treenaaminen



Alkuhuomio 1: koiraharrastamisen kautta kaveri/tuttavapiiri on laajentunut ihan mahdottomasti
Alkuhuomio 2: epäsosiaalisena itseään pitävästä on tullut osittain sosiaalinen koiraharrastuksen ansiosta

Kun "pääharrastus" loppui, lakkasi olemasta vaihtoehto, niin siinä ei päättynyt vain koiralta yksi aktivoinnin muoto. Vaan allekirjoittaneelta katosi elämästä paljon ihmisiä - tai ehkä enemminkin niin, että ne tilanteet katosivat. Ei ole enää treeniryhmän kimppaverkkalenkkejä, ei treeniryhmään yhteenkuuluvuutta - höpötystä yhteenhioituneen treeniryhmän kanssa. Ei pohdintaa mihin kisoihin mentäisiin. Ei jännittänyttä jutusteltua kisaradan laidalla. Ei ohjaussuunnitelmien miettimistä (kisoissa tai treeneissä). Ei sitä mukana elämistä kaverikoirakoiden suorituksista (kisoissa tai treeneissä). Tottakait sitä voi videoita katsella ja vaikka kisoja livenäkin, mutta enää se ei vain ole sama.

Kestää varmaan kauan ennen kuin esim Kikin tokotreeniporukoissa pääsen samaan. Toki puhuin äsken agista, mutta hauskoja "hurlumhei" treeniporukoita oli Nemin kanssa tokottaessakin. Oulun alueella on paljon koiraharrastajia ja nykyään liikun ainakin osittain eri porukoissa kuin aiemmin. Kestäähän siinä aikansa ennen kuin tutustuu niin, että juttu lentäisi lepposasti.

Samalla kun olen kaivannut säännöllistä treenaamista, niin myönnettävähän se on, että olen kaivannut myös koiraharrastuksen sosiaalista puolta. Onnekseni vaikuttaa siltä, että niin noseworkista kuin haustakin olen löytänyt myös sitä :-)

Sosiaalinen treenaaminenhan ei tarkoita sitä, että vain juoruiltaisiin. Treenit kyllä tehdään niin kuin on suunniteltu. Itselle se tarkoittaa sitä, että treeniseura on rentoa  ts sellaista missä itse viihdyn ja että treenikavereiden kanssa voi - sopivan tilaisuuden tullen, ei siis häiriten toisten tekemistä- jutella aiheesta ja aiheen vierestä. Voidaan pohtia koirankoulutusasioita tai höpötellä muita juttuja :-)

ps. kuvat on Kikin tämänpäiväisestä kotitokotustreenistä

Muistiin

Kikin hakukäsky on "Ukko"
Nosekäsky on "Haju"
Paikallaolo käsky on "Pysy" (harmaalla-alueella olevia käskyjä vähän sinne päin olemiseen ovat "odota" ja "paikka")

Askel kerrallaan

Meidän pikkuhötkäle joka ei pysy missään - pikku prinsessa, jolta nyt ei ole vaadittu ehkä asioita ts ei ole opetettu tai en mä tiedä.

No enivei. Äskön olin keittiössä antamassa koirille jugurttikipot nuoltaviksi. Ihan sitten extempero käskin koirat istumaan. Ne istuivat saman tien, keskelle keittiötä. Vein Nemin ruokapaikalle sille jälkiruoka-astian ja sitten Kikin  ruokapaikalle sille tarkoitetun kipon. Ja ihme ja kumma: kumpikin koira istui edelleen paikoillaan :o
Tällaiset jutu ovat nähkääs tähän asti menneet niin, että Nemi on kyllä pysynyt paikoillaan, mutta Kiki on kestänyt vain sen aikaa kun sen kippo on laitettu maahan. Ts että Kiki on noussut kun Nemin kippo on ollut lattialla. Sen jälkeen olen kuljettanut Kikin omaan ruokailunurkkaansa, käskenyt koiran istumaan (tai maate) ja laittanut sille kupin lattialle ja sitten jonkun ajan päästä vapauttanut molemmat koirat syömään.

Ulkoasu

Vaihdoin fonttia ja levensin hieman blogin kirjoituspalstaa.

perjantai 29. syyskuuta 2017

12,5 v

Niin tänään Nemi täytti sen kakstoista ja puol vuotta <3

Vaikka paljon Kikistä tulee kirjoiteltua niin onhan meillä onneksi vielä tuo mummokoirakin täällä. Valheellisesti puhun mummosta vaikkei se ole jälkeläisiä koskaan saanutkaan. Yritetty on ts Nemihän oli nuoruudessaan nelisen kuukautta Ruotsissa kasvattajallaan jalostuslainassa - astutus onnistui ts uros astui Nemin, mutta pentuja ei koskaan syntynyt (eli koira jäi tyhjäksi). Uudestaan en raskinut koiraa enää liisata vaikka kasvattaja edelleen mieluusti koiralla olisi pennut teettänyt.

Kaikenlaisia ajatuksia vilistää päässä kun Nemiä ajattelee. Sitä niin toivoo, että koira olisi ilonamme vielä pitkään. Mutta elämästä nyt ei ikinä tiedä miten se menee. Kiitollinen silti saa olla, että se on porskuttanut ilonamme jo näin pitkään. Jotenkin peilaan aihetta Merriin, kun koirat olivat syntyneet suurinpiirtein samoihin aikoihin (eri vuonna) eli maaliskuun lopussa (Merri 31 päivä ja Nemi 29 päivä) - että kun Merrin elämä päättyi toukokuun loppupuolella (2013) - niin Nemi on täällä vielä ns bonusajalla. Vaikka eihän se niin mene. Eri koirat ja erilaiset elämänjanat.

Nemi on edelleen innokas lähtemään lenkille. Se jaksaa lenkit siinä missä Kikikin - tai no, juoksulenkeille sitä ei enää oteta mukaan (keväällä taisi käydä mun kanssa lyllertämässä jotain kolmen kilometrin matkoja). Reeneihin se olisi aina valmis. Koira nukkuu kotona paljon, ja uni on ehkä syvempää kuin aiemmin. Jotain vanhan koiran "oikkuja" sille on tullut.

Mitään tavoitteellista tai pilkuntarkkaa tokoilua en jaksa sen kanssa enää tehdä, mutta huvikseen kertaillaan aiemmin opittuja taitoja silloin tällöin. Samoin tehdään hömppätemppuja ja loppukesästä aloitettua nosework -harrastusta treenaillaan toisinaan itseksemme. Hieman olen miettinyt pitäisikö jotain muutakin "työtä" Nemille kehitellä, mutta että mitä ...


Pe-aamu

Käytin koirat aamulenkillä ja kävin sitten pyöräilemässä (~6 km) ennen töihin tuloa.

torstai 28. syyskuuta 2017

Show suunnitelmia

Kun Kiki tiputtaa turkkiaan on varmaan just sopiva aika tutkailla ens vuoden näyttelyitä ... ;-)

Tammikuu

Just nyt tuumailen, että voitaisiin aloittaa näyttelyvuosi Kajjaanista, mutten ole vielä sinne koiria ilmoittanut, joten ehtiihän tässä mieli muuttua vielä moneen kertaan. Kajaanissa ei ole juurikaan vetskualennusta - tai maksaa niiden kehään tuominen kympin vähemmän kuin "tavisten" eli vet maksu on 27 euroa ja normimaksu 37 euroa. Tuomarina Kajaanissa ruotsinlapinkoirilla on näillä näkymin Erika Häkkinen - joka on mulle täysin tuntematon nimi.
Ainiin, ilmot viimeistään 20.11

Turkuun tuskin jaksan talvella ajella. Plussaa heille kuitenkin siitä, että yli kymmenen vuotiaista ei tarvitsisi maksaa mitään. Taviksista pitää maksaa 38 euroa (21.11 mennessä). Tuomarina Turussa rlk:lla Tuire Okkola (joka sekään ei äkkiseltään soita mitään kelloja).

Raahessa on tammikuun lopulla ryhmänäyttely, josta ei irtoa vielä mitään tietoja. Seuraavana päivänä olisi Kuopion suunnalla jalostuspäivien näyttely - se näytelmä jonne menemistä olen arponut yli kymmenen vuotta, mutten ole koskaan sinne osallistunut. Maksu 35 euroa ja Nemi ilmakseksi (siis yli 10 veet). Tuomarina olisi Esa Ruotsalainen (tiedän nimen ts olen kuullut muttei meidän koirat ole esiintyneet hänen kehässää).

Helmikuu

Kalenterissa näkyvät vain Miehikkälä ja Parkano - ryhmiksiä siis. Missä lie on Miehikkälä? Molemmat varmaan kaukana. Tuskin tulee lähettyä. Heti Kikin syntymäpäivän jälkeen ei ole missään näyttelyä, ei voi edes yrittää sitä viimeistä sertiä niin kuin heti ;-)

Maaliskuu

Kuun loppupuolella on Kuopiossa erkkari, josta ei vielä kerrota mitään. Samana viikonloppuna on Kemijärven ryhmis. Hiukka ovat eri suunnilla ;-) joten tuskin tulee ajettua lauantaina Kemijärvelle ja sieltä sunnuntaiksi Kuopioon. Elämä on valintoja ...

Huhtikuu

Mahdollisia kohteita voisi olla esim Kalajoen ja Rovaniemen ryhmikset. Ehkä myös Vaasa KV - kun se on kuulemma Suomen paras sisänäyttely (että ehkä siellä joskus pitäisi käydä).

Toukokuu

Äkkiseltään ryhmiksistä silmille hyppäävät: Posio, Kruunupyy, Kajaani - jotka näköjään ovat samana päivänä. Eli tuomari- ja ilmoittautumistiedot vaikuttavat asiaan (jos nyt ylipäätänsä tuolloin kiinnostaa näyttelyyn mennä). Toukokuu on ryhmisten luvattua aikaa, tarjolla olisi myös Ii, Haapavesi, Oulainen, Rovaniemi, Taivalkoski, ... jne Myös Oulussa on näyttely toukokuussa - sellainen uusjuttu kuin NORD

Kesäkuu

Alkukesä ei näytä meidän näyttelyajalta. Rovaniemeä nyt ehkä voisi harkita jos silloin ei ole kesälomareissua suunnitelmissa tai jotain muuta oleellisempaa tekemistä.

Heinäkuu

Oulu KV jos ollaan maisemissa. Kemiä tai Kokkolaakin voi harkita, mutta Pori nyt oletettavasti ainakin ;-)

Elokuu

Taas olisi ryhmänäyttelyitä mistä valita: Raahe, Keminmaa Rovaniemi, Sievi,

Loppuvuosi

Isoja syksyn näyttelyitä tuskin vuoden päästäkään jaksan edes harkita. Erkkari näyttäisi olevan lokakuussa Jyväskylässä ...

Kaura(puuro)leipä

Kaisan soveltavasta keittiöstä hyvää päivää ...

Uunissa on just nyt aamu(päiväisen)kaurapuuron jämät plus jotain lisäosia ja kuvittelen saavani siitä aikaan vuokaleivän ...


Oho, se onnistu - eli ainakin tuoreena / just uunista tulleena oli ihan hyvää.

Näin tein sen:


  1. Tein aamusella ihan normaalin mikrokaurapuuron (kahden hengen annoksen eli siitä jäi tietty puuroa yli - koirien suureksi harmiksi en antanut niille jämiä)
  2. Lisäsin jäähtyneeseen puuroon:
    - pari kananmunaa
    - pari teelusikallista leivinjauhetta
    - muutaman ripauksen suolaa
    - jonku verran hunajaa
    - sopivalta tuntuvan määrän jauhoja
  3. Sekoitin, laitoin seoksen uunivuokaan (en laittanut leivinpaperia alle vaan levitin vuokaan varalta hieman ruokaöljyä) ja laitoin tuotoksen 225 asteiseen uuniin, jossa se paistui 20 minuuttia (tai jotain sitä luokkaa). Leipä irtosi hyvin tuolta astiasta. 



edit. 16:44




Pää

Pari päivää oli pää, vasen korva ja niska (vas puoli) kipeenä. Tänäaamuna onneks jo helpotti. Ei tuntunut auttavan sen kummemin uni kuin buranakaan.

Jossain vaiheessa

syksyä (viimeistään kait alkutalvea) pitäisi miettiä niitä Kikin virallisia tutkimuksia, siis lonkka, kyynär jne. Pitäisi ottaa selville missä ja kuka niitä tekee ja mitä se maksaa. Niin ja varata se aikakin. Molemmat likat pitäisi käyttää myös silmätarkissa, silmäpeilausta ei voi yhdistää tuohon Kikin muuhun luustotarkkiin kun taitaa olla eri lekurit ne mitä niitä tekevät. Kikin operaation jälkeen oli puhetta eläinlääkärin kanssa, että about vuoden päästä kannattaisi tarkistuttaa tilanne. Hirvittävän jännittävää. Mutta sittenpä sen tietäisi jos ne kuvat otettaisiin ...

ks 2/17




Heitettyäni Eetun tänään töihin ajoin Kiimingin kuntosalin (en sen yksityisen) pihalle. Ensin käytin Kikin lenkillä, sitten Nemin ja lopuksi menin salille rehkimään. Eteisessä oli paljon nuorisokenkiä, mutta onneksi eivät olleet valloittaneet kuntosalin puolta vaan olivat jumppaamassa. Pari muuta tyyppiä siel oli, mutta siis rauhassa sai tehdä niillä laitteilla millä halusi. Koska tässä on mennyt niin pitkä aikaa (pois lukien tämän viikon maanantai) siitä kun oon käynyt salilla niin en enää muista niiden vekottimien nimiä.
Tein kuitenkin... : käsijutskaa niin että jalkojen alla oli tasapainotyynyt ja samalla härvelillä sitä jalkaliikettä missä laitetaan ne nilkkajutskat. Lisäksi tein selät, vatsat, reidet sillä laitteella missä istutaan (sen ärsyttävän makuulaitteen viereinen  - makuujuttua en tehnyt kun sitä laitetta ois pitänyt säätää kovasti ts näytti ihan ihmeellisesti olevan ne osat), sitten tein sen punttispuolen reunalla olevaa käsijutskaa - johon laitoin 10kg painokiekot molemmin puolin mikä oli mulle aika paha. En ehkä niin paljoa ole viimeksi siihen laittanut? Sinällään kumma kun jollain muilla laitteilla menee käsillä enemmänkin (vaikka tuleehan tuostakin toki yhteensä 20 kg). Lisäksi tein toisenlaisia käsijuttuja (soutavaliike, sen ekan laitteeni vieressä - oisko se eka voinu olla joku talja tms?). Ja lopuksi loppuverkkailin juoksumatolla.

Hiironen

Eilen käytiin kaverin -ja koiransa- kanssa reilun tunnin aamulenkki Hiirosen "pururadalla".

tiistai 26. syyskuuta 2017

Lisänose

Ilmoitin Kikin (Nemi varamiehenä jos Kiki hyytyy kesken reenin - siis jos on sille liian vaikeita / liian monta tms) erikoisnoseilutreeneihin, jotka ovat lauantaina 14.10 :-)

Kellä onni on se onnen kätkeköön



Me vähän pusuteltiin Nemin kanssa Koitelin kallioilla 💚 (että mä rakastan tota koiraa)



Kävin eilen -taas vaihteeksi- Koitelissa koirien kanssa töiden jälkeen. "Kiikuin" kummankin koiran kanssa erikseen vähän eri puolilla Koitelia. Jep jep, kuten kuvista näkyy niin pikkukoiralla on (vihdoinkin) karvanlähtö. Tai no, Nemilläkin on karvanlähtö, mutta se taitaa olla ikuinen ...


Kun mä osaisinkin pistää sanat "paperille" niin, että tunnetila olisi aistittavissa rivien välistä siitä hetkestä ikuisuuteen kun kirjaimet ovat luotu. Kun mun sisällä on -toistaiseksi- rauha. On jotenkin tajuttoman siistiä, kun ei tarvitse stressata - vaikka se pikkupiru korvanvieressä piipittääkin sitä sun tätä pienestä varomisesta jatkuvasti (Kikin kanssa, nivelrikko tulee vääjäämättä jne) tai siitä, että Nemille voi tulla jotain kohtalokasta milloin vaan (vanha koira jne) - olen tajunnut, että huoli on kalvanut minua sisältäpäin jo pitkään. On huippua huomata etten enää ihan joka sekuntti (vain joka kolmas ;-)) katso miten Kiki liikkuu. Sisäiseen onneen liittyvät myös koirien terveydentilan lisäksi stressin väheneminen arki/lenkkikäytöksestä ja uusien harrastusjuttujen löytyminen. Josta pääsenkin seuraavaan aiheeseen ...


Lappalaiskoirien harraste fb-ryhmässä oli taannoin puhetta koira(harraste)tavoitteista. Keskustelun jälkeen olen "vähän" 😄 pohdiskellut asiaa Kikin kohdalta. Että kuinka korkealta tipun jos asiat lähtevät luisumaan alamäkeen (se kyynär jne) ja olen laatinutkin sille jonkin koiraharrasteuran tavoitteineen kaikkineen. Tällä hetkellähän harrastelen täysin vain nauttien siitä kun voidaan tehdä jotain. Nautintonhan ei tokikaan tarvitse kadota, vaikka olisi tavoitteita ;-)


Olen tässä mutustellut, että olisi tarve laatia treenisuunnitelma. Juttuja mitä haluaisin koiran oppivan, osa niistä voisi tähdätä kohti jotain - mitä, se onkin sitten toinen tarina. Plänistä (ja ehkä tavoitteista ja haaveista) lisää myöhemmin.


maanantai 25. syyskuuta 2017

Tätä tää vaan on

voi Kaisa Kaisa ... sen hetken kun koirat pitävät taukoa leikistään [video] ja istuvat paikallaan - niin eiköhän tarkennus ole jossain pensasaidassa. Mulla on kyllä sellainen muistikuva, että olisin saanut ne tarkennusneliöt koiriin - mutta varmaan sitten tapahtui pieni kameran liikahdus ja tässä sitä sitten taas ollaan. Toinen juttu on sitten tietysti se, että mun olisi pitänyt sijaita ihan eri paikassa kamerani kanssa. Koirat katsovat Merjaan eivätkä kameraan (Kikin tottelevaisuus ei riitä niin pitkälle että olisin voinut huudella/vislailla jne kameran takana - JA että koira olisi pysynyt tuossa istumassa).

Kiki ja Epe 💜 24.9.17 (19kk). 

Btw

Tämän viikon perjantaina ei ole lappalaisvuoroa kun hallin pohjaa kunnostetaan (tjsp).

ks 1/17

Jep jep. Johan pomppas. Meitsi kävi tälle vuotta ensimmäisen kerran kuntosalilla - tänäaamuna. Ihan vain itselle muistiin, että mummopappavuorolla sinne voi kyllä (menin itseasiassa kolmevarttia ennen kuin eläkeläisvuoro alkoi, mutta siellä oli silti vanhuksia enemmän kuin tatteja metsässä) mennä eli heitä se ei häiritse, että "niitten vuorolle" tunkee muitakin. Ainut vaan, että turha kuvitella menevänsä joillekin tietyille laitteille. Vatsarutistuksia kuvittelin tekeväni jossain välissä, mutta yks papparainen istui siinä laitteella ja juorusi parin kaverinsa kanssa ... 😄
Noh tein sitten jotain muuta.

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kirkonmenot

Päivällä Kiki pääsi Eetun kanssa juoksulenkille (juoksivat Kuusamontien kautta Kimmokkeelle ja sieltä metsän läpi kirkon suunnille ~ 6-7 km). Treffattiin sitten kirkon parkkiksella mistä mentiin autolla yhdessä kotiin. Mä siis käytin Nemin sillä suunnalla kävelylenkillä, tehtiin vähän höpötottista siinä lenkin aikana. Nemi ois halunnut myös jokeen, mutten sitä sinne päästänyt vaikka koiruus kaihoisasti rantaveteen katselikin.




Tanssii Epen kanssa

Perjantaina käytin koirat illalla lenkillä Haukkiksella, Nemin kanssa myös käväistiin pikaisesti lappalaisvuorolla pikkuisen tekemässä mummotokoa. Treffasin myös Merjan Haukkukeitaalla, joka oli ajellut Juvalta Ouluun koiratanssikilpailuihin (jotka olivat myös lappalaiskoirien rotumestaruudet). Lauantain vietinkin tanssikisoja katselle Okk:n hallilla. Ei voi kyllä kuin hattua nostaa taitaville tanssijoille 😃

Epe etenkin oli ihan supertaitava 😍 En osaa edes kuvitella siskonsa pystyvän samanlaiseen keskittymiseen, häiriönsietoon, kontaktiin ja taitavuuteen.






Merja koirineen tuli la-su yöksi meille ja Kiki pääsi tänäaamuna "tanssimaan" Epen kanssa takapihalle. Ja kylläpä sisaruksilla oli superhauskaa 💕😃




Noloa

En mä sittenkään ole alkuunkaan varma onko Kikillä juoksu. Yhtenä yönä (ja tokoreeneissä ti-iltana) sillä on ollut juoksuhousut jalassa muttei niihin ollu tullut mitään sotkua. Tai yön aikana se paperi oli saanut vähän osumaa eli oli repeytynyt/rei-illä ... Koira tunkee takamustaan Nemille putsattavaksi, Nemi on (paitsi sillon kun Kiki tyrkyttää) kiinnostunut Kikin pyllystä, Kiki merkkailee / pissailee lenkeillä enemmän kuin yleensä. Mä oon kuvitellu sen hieman haisevan juoksuiselle ja jotkut toiset koirat (urokset) ovat olleet siitä erilailla kiinnostuneita kuin yleensä. Muttei se verta silti lattialle valuta - ainakaan niin, että mä ehtisin näkemään / siivoamaan. Toisaalta Nemi kyl kulkee nuohoamassa niitä paikkoja missä Kiki on ollut, että ota tuosta nyt sitten selvää.

torstai 21. syyskuuta 2017

Kuinka Kikistä tuli "kirjan hahmo"

Hain kirjan postista tänään :-)
Loppu syksystä ja talvella luin kaiken minkä löysin koirien kasvuhäiriöistä, virallisia tekstejä, muiden koirien blogeja, keskustelupalstoja, ahmin fb-ryhmistä tietoa ja kokemuksia. Hain vertaistukea, analysoin ja vatuloin aihetta ees-ja taas (kaikkien muiden) kyllästymiseen asti. Tähän saumaan sitten tuli kaverin vinkki tästä projektista. Helmikuun alussa laitoin sähköpostin ilmoituksessa annettuun osoitteeseen "Mahdollisesti kuulun kohderyhmään viimeisen kohdan vuoksi".

Tuon sähköpostin jälkeen alkoi tapahtumaan... vaihdoin muutamia sähköposteja erään kirjan kirjoittajan kanssa sekä kerran hän soitti ja haastatteli minua puhelimitse. Siihen nähden, että suullinen (tai kirjallinen 😇😜) viestintäni ei kenties ole kaikkein selkeintä toimittaja / kirjoittaja on kyllä tehnyt erinomaista jälkeä.

Pikaselauksella löysin tarinaa Kikistä sivulta 94 (otsikon Eläinlääkärillä on hintansa alla) - juttu jatkuu sivulla 101, myös "Ketä vakuutus hyödyttää" -luku alkaa tapaus Kikillä (s.128). "Fysioterapialla takaisin kuntoon" (alk. s.136) luvun alla on alaotsikko "Kävikö Kikille hyvin vai huonosti?" - sivut 140-141.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Asenne ratkaisee

KylläMaailmaanÄäntäMahtuu osat yks ja kaks.

Iltalenkit koirien kanssa. Tarkoitus oli lähteä ensin Kikin kanssa kävelylle, mutta koska se ei tahtonut tulla pikkueteiseen valjaiden pukemista varten niin vaihdoin lennosta suunnitelmaa ja käytin ensin Nemin kävelyllä. Kotikadulle päästyäni päätin siivota a-talon edessä olleella nurtsilta parit norsun(kokoisenkoiran)paskat, Nemi odotteli kiltisti vieressä. Kuljetin kakat likeiselle koirankakkaroskikselle. Kun oltiin roskis ohitettu Nemi näki jossain edessä oikealla ihmisryhmän ja pari koiraa ja huusi niille kovasti. Annoin koiran huutaa, olin näet kmäm-lenkillä, kuljettiin vain omaan suuntaamme (ei kohti sitä joukkiota). Kun en huutanut koiralle kilpaa tai temputtanut sitä nameilla hiljenemään niin se hiljeni ihan itte. Hetken päästä tehtiin pertsa tms josta koira sai namin.
Koira nuuskutti, merkkaili ja kävi kakalla. Kierrettiin ns Abc-lenkki. Kun tultiin takaisin kotikadulle ja oltiin menossa autokatoksen läpi kohti kotia niin a-talon portugeesityttö tuli vastaan, en sen kohtaamisesta ottanut ressiä tai tehnyt mitään kikkakuutosia niin Nemipä yllätti minut eikä räyhännyt sille tai huutanut. B-talon eräs asukas jotain kolisteli asuntonsa edessä ja sille Nemi meinasi jotain sanoa - ei pahasti kuitenkaan.

Mentiin sisälle, kannoin Nemin kylppäriin ja pesin sen tassut. Päästin koiran kylppäristä, puin ulkovaatteet päälle ja lähdin Kikin kanssa lenkille - tällä kertaa se oli suosiollinen valjaiden pukemiselle joten pääsimme liikenteeseen. Kikin kanssa yritän käydä mahdollisimman usein ei-asfalttilenkeillä joten sen kanssa suuntasin kulkemaan lähimetsän läpi. No itselle se ei ollut kovinkaan hyvä reitti koska poluilla olleet puunjuuret olivat kosteat ja sitä myöten liukkaat. Koira eteni innolla metsässä, jossain vaiheessa huomasin sen suuntaavan kuononsa kohti jotain vaaleaa - tajusin oikealla hetkellä sen olevan jotain syötävää ja rääkäisin pahasti. Kiki hämmentyi äänestäni ja jätti sämpylän -tai minkä lie- syömättä ts nappaamatta sitä suuhunsa. Eväs jäi metsään ja me poistuttiin sieltä. Yhden maatilkun kohdalla joku ukko oli risusavotassa mikä kiinnosti Kikiä muttei puhua pukahtanut sille mitään. Sen sijaan koira meni pian kakalle. Lenkki pikkukoiran kanssa oli todella kummallinen, siitä pikkupirusta mikä liikkui Kikin asuun pukeutuneena aamu(päivä)lenkillä ei näkynyt jälkeäkään. Kiki ei haukkunut eikä vinkunut eikä riehunut lenkillä yhtään. Sen sijaan se käveli reippaasti eteenpäin, nuuskutti välillä pientareita, teki tarpeensa ja esitti sopivasti (ei liian tarketuvasti, eli kun kehuin ja sanoin "mennään" niin koira siirtyi kävelemään reippaasti mutta vetämättä edessäni) kontaktikävelyä, josta palkkasin sitä silloin kun se oli oikealla seuruupaikalla hyvällä kontaktilla :-)


Itsestäänselvyyksiä (ei ole)

Etätyöpäivä. Aamulla koirat pikaisesti takapihalle pissalle samalla kun hoidin kiireellisemmät työhommat. 

Mietin, että Kikin (jalka)ongelmat ovat muuttaneet suhtautumistani koiraharrastukseen. Kilpailuvietti on kadonnut. Olen palannut takaisin siihen "koirat tarvitsevat töitä energian kulutukseen" -ideologiaani. Töiden ei tarvitse johtaa kilpailemiseen. Samalla en jaksa stressata jotain arkijuttujakaan. Tai koirien lenkkikäyttäytymistä. Ne mölisevät jonkin verran erinäisissä tilanteissa, entä sitten. Tottakait se minuakin toisinaan häiritsee, ja jos häiritsee myös niitä töitä ts koira ei keskity hommiin niin pyrin vaientamaan koiran.

Sitten koirien kanssa pitkälle hihnalenkille, kierrettiin ns maaseutulenkki. Muita koiranulkoiluttajia ei näkynyt, jostain pihalta kuului koiran haukuntaa. Kävelin pää pilvihattarassa miettin kuinka ihanaa on kun Kiki kävelee reippaasti edelläni (ilman että se näkee jonkin kohteen mikä saa sen motivoitumaan etenemiseen - kuten talvella/keväällä vielä oli). Kuinka mainiota onkaan kun voi oikeasti lenkittää koiria, Kiki kävelee kohtuu normaalisti (okei loikki ojaan, kiusasi välillä Nemiä - päätin olla melkein välittämättä siitä eli en puuttunut liikaa asiaan joten homma pysyi kohtuullisesti aisoissa; Nemi oli viilipyttymäinen eikä räjähtänyt pahasti Kikille, Kiki uskoi Nemin mulkaisua ja kun mä en puuttunut asiaan niin Kiki ei hyökännyt mun päälle), ei onnu eikä peitsaa. Hirvestihän siinä kyllä virtaa tuntui olevan. Ehkä vähän räjähdysaltis? 
Koirat tekivät tarpeensa ja siis enimmäkseen lenkki sujui todella kivasti. Sääkin oli nätti (poutapilvistä, ehkä yhdeksän astetta lämmintä, tuuli jonkun verran).

Nemi mölähteli välillä tarpeettomasti milloin millekin. Mummolle joka seisoi puhelimen kanssa keskellä tietä olematta menossa minnekään, jollekin pihalle missä minä en nähnyt mitään ihmeellistä jne. 

Jossain välissä Kiki veti arpuusit jostain minulle tuntemattomasta asiasta. Nemi oli kyllä heti täyttä tappuraa ja mukana bissneksessä, vaikka sille(kin) jäi selvästi täysin epäselväksi, että mistä nyt ollaan niin kovin tuohtuneita. Nemi rauhoittui pian kun ei tiennyt mistä on kyse, mutta Kikillä homma jäi jotenkin päälle. Ts kohta se hyökki minun kimppuun eikä kiellot menneet kuuleviin korviin. Yritti ryöstää nameja taskustani, yllätyspyllätys en antanut. Koiralla keitti yli ja se ryntäs pikkukoiran raivolla mun kimppuun. Menin kyykkyyn ja pidin koirasta kiinni, koira siis istui. Pidin koiraa siinä kunnes se rauhoittui niin, että kun irrotin kädet koira oli edelleen siinä. Kun vapautin koiran (sanallisesti) niin eihän se mitään rauhottunut ollut vaan ryösti mun nenäliian taskustani. Repi sen palasiksi ja piti jotain palasista suussaan samalla kun kiehnäsi maassa. Sen jälkeen koira sai hepulin eli juoksi mua ympäri miljoonaa, miljoona ja tuhatta ja sataa. Ei ottanut kuuleviin korviinsakaan kun yritin tasoittaa tilanteen. Nemi ihana enkeli oli kerrankin tyynenrauhallinen koko tämän välikohtauksemme ajan. Kun Kiki oli saanut hepulinsa päätökseen niin käveltiin muutama metri, ylitettiin yks tie ja senjälkeen koira kävi pissalla. Sen kertainen draama päättyi sitten siihen. Loppulenkki käveltiin sitten taas ihan normaalisti. 

ps. lukuvinkki



Pihanose, koirien päiväaktivointi

Ensinnäkin huomionarvoista on se, että Nemi kykeni kuin kykenikin nosettamaan omalla pihalla. Kun kotona sisällä se ei tunnu "tajuavan" mitä haluan sen tekevän.

Kävin ensin itsekseni pihalla tekemässä neljä hajupiiloa. Puolikas topsypuikko liimattuna maalarinteipillä sinne tänne on ehkä liian selvä "piilo" jos koirat oppivat hakemaan silmillään (nyt ei ainakaan siltä näyttänyt), joten pitänee harkita muunlaisia tapoja hajujen piilottamiseen. Tai vaihtelevia tapoja (ne pikkuriikkiset huonekalutarrapalat eivät onnistu mun tärinätassuilla, plus pihalla nekin olisivat hankalia).

Kun hajut oli piilotettu pistin vielä lautaselle (jota käytin hajujenpiilotussäätämiseen) hajutipan ja käytin sitä lautasta lähtöhajuna. Sitten hain Nemin sisältä. Piti vähän säätää, jotta sain jätettyä Kikin sisälle. Koirat oli innosta soikeena kun olin kerta mennyt reeniliivipäällä pihalle jotain värkkäämään.

Eka piillo. Etukuistin aita.
Kumpikin koira nousi aitaa vasten eli etsivät hajua ylempää kuin missä alkuperäislähde oli. 

Ensin Nemi haukkui ja meni hetki että sain sen hoksaamaan mitä ollaan tekemässä, koira napotti sivullani ja haukkui. Kun sain sen irtoamaan ja käyttämään nenäänsä niin se myös hiljeni. Haisteli ihan hyvin mutta kesti hetken ennen kuin löysi hajulähteen. Selvästi haju oli lähtenyt jo leviämään topsypuikon päästä maailmalle. Hyvin koirasta näki minne se haju oli matkalla. Koska etsintä tuntui kestävän niin hetken meinasin jo palkata suurinpiirtein työskentelystä, onneksi kuitenkin maltoin odottaa koska kyllä se nenä löysi sen oikeankin kohdan.

Toinen piilo. Hajulähde siis tikapuiden likellä, hanan vieressä. 


Seuraava piilo oli helppo, vaikka oli vähän ylempänä. Myös kolmas oli luuseri. Siinäkin kyllä näki, että koira haisteli vähän ylempää eli ilmeiseti tuuli tai muu ilmavirtaus vei pihalla hajua ylöspäin.

Kolmas piilo. Ehkä vähän liiottelin teipin kanssa? ;-)


Neljännessä ja vikassa piiloleikissä oli samankaltaisuutta ykkösen kanssa. Tämä löytyi kuitenkin nopeammin kuin ensimmäinen.

Neljäs piilo. Takapihan kuisti, ihan likellä seinää eikä kaukana ovesta. 


Löytöjen jälkeen leikin Nemin kanssa marssilaisella. Jokaisen löyden kohdalla palkkasin koiran lihapullakikkareella hajun päälle.

Sitten toin Nemin sisälle ja otin Kikin ulos. Innosta puhkuvan Kikin. Kikilläkin tuntui menevän tovi että se tajusi että jotain hommia pitäisi tehdä. Pahapaha naapuri häiritse keskittymistä rullaamalla ruohonleikkuria asfaltilla. Sitten joku kolisteli postilaatikoilla jne. (ja tällä nousi savukorvista ja meinasin heittää pyyhkeen kehään eli koiran sisälle - onneksi se kohta rauhottu ja alko hommiin).

Varsinainen hajutyöskentely meni Kikillä hyvin samaan tapaan kuin Nemillä. Ekalla piti hakea hajua hieman kauempaa ja ylempää, sen alkuhästäämisen (keskittymiskyvyttömyyden) jälkeen varsinaisessa hommassa kului kuitenkin vähemmän aikaa kuin Nemillä. Kakkonen oli helppo. Kolmonen sääläri ja nelonenkin löytyi sutjakkaasti.

Myös Kiki sai hajuista aina ensin namipalkan ja lopuksi leikkiä marssilaisella. Tosin marssilaisleikki meinasi mennä sen kanssa överiksi ...

tiistai 19. syyskuuta 2017

Ekat tiistaitokot

Kikillä alkoi tänään Kempeleessä alo-avo -tokokurssi. Hieman hirvitti -ja hirvittää- että sellaiselle koiran olen ilmoittanut, mutta kun halusin sille tokokurssipaikan mutten halunnut enää kerrata alkeiskurssia... niin tässä sitä sitten ollaan.

Hallin pihalla "taistelin" Kikille juoksuhousut jalkaan. Ryhmässä oli yks toinenkin juoksupöksyinen.
Btw, ei ollut tullut tunnin aikana mitään jälkiä serlapalaan minkä olin taitellut housuihin suojaksi. Ehkä juoksu on vielä tosi alussa eikä koira vuoda valtoimenaan - tai sitten ne housut valskasivat tai koira ehti puhdistella itsensä tai jotain.

Ryhmän rodut: rlk (eli Kiki tietty), villakoira (aprikoosi, en ole varma oliko se mini vai keskari), bortsu, tolleri, howavartti ja lagotto (saatto se olla vesikoirakin).

Ekat maanantainoset

Nyt on sitten polkaistu syksyn hallitreenikausi käyntiin. Kuten aiemmin mainitsinkin, niin otin reenikaveriksi eilen tosiaan Nemin. Hieman mietin, että saas nähdä mitä muorin kanssa reenailusta tulee kun kotiharjoituksissa koira on ollut -taas kerran- ihan untamona siitä mitä sen pitäisi tehdä. 

Ensin tehtiin harjoitus suljetuilla pahvilaatikoilla ns hajutestin tyyliin. Hetken Nemi siinä kierteli ja sitten löysi oikean laatikon. Siitä kehut ja palkka.

Seuraavaksi oli ympyrän muotoon pistetty alaspäin olevia kukkapurkkeja. Ensin koira hieman haukahteli, komensin sen hiljaiseksi. Sitten se alkoi nuuskien kiertämään niitä purkkeja - itse seisoin ympyrän keskellä ja koira nuuskutti menemään. Oikean purkin kohdalla se lähinnä kulki ohi eikä nuuskinut. Tosin kertaalleen se kiehnäsi sen oikean purkin vieressä ja jatkoi sitten matkaansa ... Tovin kun odotin niin se palasi nuuskimaan sitä oikeaa purnukkaa. Vähän oli sen oloinen mummo että se uunotti mua taas kuus-nolla (aikaa sitten jo ties missä haisee eucalle - tai tuo piehtarointi oikean purkin kohdalla oli aika veikee toiminta). 

Kolmas reeni tehtiin erillisessä huoneessa ts takaeteisessä. Ei kauaa mennyt kun koira löysi piilon. 

Viiminen oli sitten etueteisessä hieman korkeammalla. Siinä koira paikasin hajualueen nopeasti, mutta nousi seinää/ikkunaa vasten vasta kun kehoitin. 

Kyl se vanha koirakin osaa jo nämä nosejutut, aina ei vain ihan viitti. Ainakaan kotona - pitänee tehdä itsekseen reenejä sen kanssa jossain muualla kuin omassa kodissa. 

Kirjaprojekti

Tänään julkaistaan kirja "Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes", joka on ollut jonkin verran lehtiuutisissa. Esim. Yle, Iltalehti, Kennelliitto

Entä sitten? No mä oottelen jo omaani postilaatikolla, koska kirjassa kirjoitetaan myös Kikistä. Jännää!

maanantai 18. syyskuuta 2017

h_k 35/17

Doddi. Nyt se koira sitten tiputtaa sitä karvaansa. Fyssarin lattialle jäi jo läjä ... ja nyt kampailin koiraa hieman, keskityin kaula"hamppuun" ja Kiki ei tykännyt yhtään.

Tippa

Löysin veritipan (tai vereksi sen oletin) lattialta tänään. Kun olin hakemassa serlapalaa keittiöstä niin tippa oli sillä välin kadonnut. Kuvittelinko vain nähneeni sen tipan kun kerta just ajattelin/kirjoittelin, että onkohan pikkukoira juoksua tekemässä? En ole vielä saanut aikaiseksi sitä, että olisin kiusannut kaveria pyyhkimällä sen takamusta paperilla tai pistämällä sille pöksyjä jalkaan. Elän nyt kuitenkin siinä olettamuksessa, että Kikin kolmas juoksu on alkanut ... eli asiat sen mukaan. Huomenna siis pöksyt jalassa tokotreeneihin. Fyssarin mukaan Kiki voisi osallistua tänäiltana niihin nosework-treeneihin, mutta taidan kuitenkin ottaa ekalle tunnille Nemin. Täytyy sitten viikonpäästä (ja sitä seuraavan jne kunnes juoksu ohi) miettiä, että kuinka hormonihuurruissa koira on, että kuinka järkevää koiran reeneissä käyminen on (viime keväänähän se ainakin jollain tokotunnilla oli juoksun takia ihan muissa maailmoissa).

Fysioterapiaa

Käytin Kikin aamulla kaiman hellässä käsittelyssä. Viimeksi Kiki on käynyt Vakkurilla kesäkuun alussa. Etenkin takana / selässä oli kireyttä. Myös etujalkojen yläosien käsittelyyn Kiki reagoi. Varasin seuraavan ajan parin kuukauden päähän, olen todennut hyväksi kombinaatioksi käyttää Kikiä about kuukauden välein "huollossa". Lokakuulle on molemmille koirille aika Suville ja marraskuun 20 pvä siis Kikille seuraava aika Kaisalle.


sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Hallit 3.0

Kävin tänään Kempeleen koirahallin avajaisissa, josta tuli mieleen vanha taulukkoni josta päätin tehdä päivitetyn version ...







 Kenen halliMitä maksaa (ei jäsen/ ei kurssilainen)Millainen paikkaHyvää/huonoa
Active, "Ukkis"
Haukipudas
55€ / kk,
 175€ / 4 kk
Kumirouhetäytteinen tekonurmi.
 2 eri kenttää

kuvia
Noin 26 km.
Vessa, vesihana
Hyvät lenkkimaastot
Ei kellonaika rajoituksia

Usein agirata kentällä (ehkä molemmilla) jota ei saa purkaa
DogAntti, Liminka

30€ / kk
250€ / vuosi

tai tuntivaraukset 10-25 € / tunti
Kumirouhetäytteinen tekonurmi.
1 kenttä
15-19 astetta

Kuvia
Noin 46 km.
Vessa

Häntä ja panta,
Muhos
10-30€ / tunti (ajankohdasta riippuen)Kumirouhetekonurmi
Noin 15 astetta
kuva
Noin 51 km.
Wc, kahvinkeitto mahdollisuus

Iin Koirahalli,
Ii
15 € / 1 kk
40 € / 3 kk
65 € / 6 kk
tai tuntivaraukset 8-12 € / tunti
? Noin 32 km.
Wc
En ole käynyt
KAS
Oulu
125€ / 4 kk

Kuivasjärvi: maapohja

Kuivasjärvi:
22 km
Kylmä, sotkuinen
Hyvät lenkkimaastot

Kisma
Kempele
15-25€ / tunti

Kempele:
tekonurmi

Kempele: 36 km
Wc, keittiö
Hyvät lenkkimaastot (oletus)

Ei agilityesteitä (paitsi putki ja muutama hyppy)


OKK, Haukkis, Hiironen,
Oulu
125€ / 4 kk
50€/ 1kk
Hiekkatekonurmi
3 kenttää

Kuvia
24 km
Hyvät lenkkimaastot (paitsi talvella kun väylät on latuja täynnä...)
Ei vesihanaa
Bajamaja
Rajoitettu vapaavuoroaika (7-23)
Rallyhaukut,
Oulu 
? kysyLämminhalliEn ole käynyt


Ensimmäisen hallivertailun jälkeen on tapahtunut kaikenlaista.
Esimerkiksi minä en enää maksa kausikorttia mihinkään halliin, olen sitä kyllä harkinnut mutta toistaiseksi olen kokenut pärjääväni ilmankin. Activelaiset ovat muuttaneet Martinniemestä Ukonahonkankaalle, Kassilaiset ovat luopuneet Taskilan hallistaan, Okk:n hallipohja on vissiin uusittu, Kempeleeseen on perustettu uus koirahalli (Kisman koirakoulu) johon siis kävin tänään tutustumassa - reenailut siellä aloitetaan huomenna ... vaikutti ainakin ihan kivalta paikalta vaikka onkin hieman kaukana meiltä katsottuna, Muhoksen hallissa olen käynyt kertaalleen - se vaikutti aika pikkuruiselta paikalta mutta varmasti on paljon parempi paikka kuin moni missä olen vuosien varrella käynyt koirareeneissä ... ;-)
Kilometrit taulukossa ovat omanapaisesti meiltä katsottuna.

Saap nähä

... että onko Kiki -taas- juoksua tekemässä kun se aamulenkil pissi/merkkas jopa 6-7 kertaa. Onneks reeneihin voin viiä Nemin Kikin sijasta, siis sitten kun sil on juoksu jos koira on aivan hormonihuuruissaan ;-)

Lisäksi muistiaikana ylöskirjattakoon, että tässä kuussa olen antanut molemmille koirille Nivelmonitehoa. Tilasin sitä siis taannoin lisää, lisäksi saavat välillä Nutrolinin senioria ja välillä Trikem Hyalron 365:ta.

lauantai 16. syyskuuta 2017

Se noutomainen leikki


Ei ehkä paras hetki päättää videoida Kikin noutoleikki just ennen koirien iltaruokaa. Nemi on vähän sitä mieltä, että mitä tässä nyt oikein touhutaan ... että ruokaa "pöytään" ja vähän äkkiä ;-)

Uuniruokaa


Lisää vain mausteet ja kerma (ja ehkä esipaistettu liha, jos siltä tuntuu).

En tykkää pakastevihanneksista, eikä nuo niitä ole vaan tuoreita itse pilkottuja/kuorittuja kasviksia. Monipuolista perusruokaa (kasviksia, mausteita ja mahdollista lihalisäkettä vaihtelemalla saa hyvää pöperöä) :-)

Ihan vaan omasta mielenkiinnosta

"Kipupäiväkirja"

(taas) särkee korvaa (oikea) ja niskaa (oikea puoli).

Niskat pahasti jumissa vai jotain muuta? Josko ottas vaikka buranan (whatever) ...

Lämmin puolukkakaurapirtelö

Mitä tehdä niille puolukoille joita jäi kerroskakusta yli ...

Aamupalaksi lämmin puolukkakaurapirtelö


  1. Kattilaan viis desiä vettä
  2. Pari desiä puolukoita
  3. pari lusikallista vanilliinisokeria
    → keittele näitä tovi
  4. Lisää pari desiä kaurahiutaleita
    → sekoita, anna kiehua hetki, sammuta hella ja anna olla välillä pikkaisen sekoittaen
  5. soseuta keitos lopuksi esim sauvasekoittimella
  6. Kaada valitsemaasi astiaan ja nauti
Ei ollut hirmu makiaa, kun en halunnut tuosta mitään sokerilitkua.


perjantai 15. syyskuuta 2017

Aamumetsä

Eilen oli metsäilypäivä. Aloitettiin lenkkeilemällä Auranmajan vastapäätä olevassa metsässä.


keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Leikin avulla reeniä

Oon joitain kertoja pelannu Kikin kanssa sellaista peliä, että ... 
ohjaan (pyytäminen/käskeminen ei oikein toimi kun koira on niin innoissaan eikä toisaalta osaa tätä vielä kunnolla) koiran sivulleni istumaan, pidän siitä hennosti kiinni ja käsken pysymään paikallaan, heitän lelun, irrotan käteni ja vapautan koiran, joka kirmaa täysiä hakemaan lelun - ja (rumpujen pärinää) tuo mulle sen lelun. Eihän se takaisin tuominen ole mikään tokomainen noutokapulan luovutus - joku kerta taisi käydä myös niin, että koira toi lelun melkein mulle asti, innostui hieman matkalla leikkimään sillä ennen kuin tyyräsi lelun mulle ... - ole, mutta mun sydän pomppii riemusta jo sillä, että se hakee ja tuo sen esineen, jopa niin, että lelu ei putoa lattialle/maahan mun luona vaan koira työntää tavaran mulle "ota tää nyt ja leikitään sillä" <3 

Eilen leikittiin tuota peliä noutokapulan mallisella vinkulelulla (pitää ihan julmetun pahaa ääntä) - että enää ei tarttis kuin vaihtaa kapula tuohon tilalle. Ja opettaa se kapulan pito ja perusasento ja ja ja ... mutta eipä tässä ny hättäillä tarvi ;-)  
Tuohon on kivasti tullut tuo malttikin mukaan, että koira melko hyvin kestää sen odottamisen ennenkuin vapautan sen hakemaan sitä lelua (se kädellä pito ei ole mitään tukistamista tms, haluan vain varmistaa ettei se vahingossakaan varasta sinne lelulle). 

tiistai 12. syyskuuta 2017

Puolukkainen punssikerroskakku

Nokun mulle tuli idea ... ja oon kattonut liikaa MasterCheffejä. Oon kyllä kaukana siitä ;-) kaikilla mittapuilla mitattuna. En muuten osaa tehdä täytekakkuja, yritin joskus ennen kakstuhattulukua mutta pieleenhän se meni eikä tässä taloudessa ole täytekakkuja (itse tehtyinä) sen koommin näkynyt.

Leipomisessa on kyllä ihan hirveä homma, mutta näin se homma meni.

Kuumenna uuni kahteensataan asteeseen


Ensimmäinen pohja


  1. Riko kulhoon neljä kananmunaa
  2. ja 1½ desiä sokeria
  3. Vatkaa, kauan ja sitten vielä hieman lisää
  4. Laita toiseen kulhoon desi vehnäjauhoja ja
  5. desi perunajauhoja ja 
  6. 1½ tl leivinjauhetta ja 
  7. 2 rlk kaakaojauhetta (käytin vanhotenia)
  8. sekoita kuivat aineet
  9. valuta kuivat aineet vähitellen siivilän läpi taikinaan
  10. sekoita varovasti
  11. Kaada tuotos leivinpaperille uunipellin päälle (tasoittelin hieman pintaa)
  12. Paista uunin keskiosassa ~8 minuuttia
  13. Ota tuotos pois uunista
  14. Sokeroi tyhjä leivinpaperiarkki ja kippaa uunituotos sokeriarkin päälle
  15. Poista päällimmäinen leivinpaperi (se mikä oli uunissa)



Toinen pohja

  1. Riko kulhoon neljä kananmunaa
  2. ja 1½ desiä sokeria
  3. Vatkaa, kauan ja sitten vielä hieman lisää
  4. Laita toiseen kulhoon desi vehnäjauhoja ja
  5. desi perunajauhoja ja 
  6. 1½ tl leivinjauhetta ja 
  7. sekoita kuivat aineet
  8. valuta kuivat aineet vähitellen siivilän läpi taikinaan
  9. sekoita varovasti
  10. Kaada tuotos leivinpaperille uunipellin päälle (tasoittelin hieman pintaa)
  11. Paista uunin keskiosassa ~8 minuuttia
  12. Ota tuotos pois uunista
  13. Sokeroi tyhjä leivinpaperiarkki ja kippaa uunituotos sokeriarkin päälle
  14. Poista päällimmäinen leivinpaperi (se mikä oli uunissa)

Täyte


  1. Pengo pakkasesta rasiallinen puolukoita, sulata niitä hieman mikrossa
  2. Vatkaa purkki (2dl) kermaa, lisää siihen hieman sokeria
  3. Lisää vatkattuun kermaan purkki rahkaa (oli ehrmannia jääkaapissa)
  4. Lisää tuotokseen osittain jäisi puolukoita ja sekoita sopivan varovasti


Välivaiheita


  • Mittaa paistetut pohjat ja leikkaa ylimääräiset osat pois
  • Leikkaa (veitsellä siis) pohjista sopivan kokoiset palat - minkämallisen kakkuluomuksen haluat tehdä. Täällä tehtiin kakku sen malliseksi että mahtui kuljetusastiaan


Kuorrute 1


  1. Laita kattilaan vajaa pari sataa grammaa voita
  2. Kuus desiä tomusokeria
  3. vajaa desi kahvia ja
  4. puol desiä kaakaojauhetta
  5. Laita levy päälle ja sekoita tuotosta, älä anna voin kiehahtaa
  6. Sekoita tasaiseksi (olisi kannattanut siivilöidä ainakin se kaakaojauhe)


Kuorrute 2


  • Vatkaa purkki kermaa vaahdoksi (laita hieman sokeria joukkoon)


Koristelu / kakun viimeistely


  1. Laita valitsemaasi astiaan puolet pohja nro ykkösestä
  2. Kostuta pohjaa hieman punssilla
  3. Laita kostutetun kakkupohjan päälle täytettä (tasoita)
  4. Laita kuorrutteen päälle puolet pohja nro kakkosesta
  5. Kostuta pohjaa punssilla
  6. Levitä kostutetun kakkupohjan päälle täytettä
  7. Laita toinen puolisko pohja nro ykkösestä kuorrutteen päälle
  8. Laita kakkupohjan päälle kuorrute ykköstä
  9. Laita tuotos jääkaappiin jäähtymään
    (sopivaksi katsomasi ajan jälkeen)
  10. Ota kakku pois jääkaapista ja laita kermavaahto kakun sivuille
  11. Koristele kakku punssikarkeilla




edit. 13.09. klo 7:55
Tuotiin kakku töihin, koemaistoin sitä aamukahvin kanssa. Yllätys yllätys: ylirumasta ulkoasustaan huolimatta se on/oli hyvää (oho) :-)

Superhau

Meillä oli eilen aivan mahtavat hakutreenit. Oon ollut eilisillasta lähtien ku hangonkeksi. Taitava pieni superhaku koira = Kiki 💜



Hallinta haltuun

Talven projekti; Kikille tottistelu (aka tokoilu) paremmin haltuun. Vielä ei ole syksyn eka tokokurssi edes alkanut niin ilmoittauduin jo toiselle. Joku haku esmes voi lajina olla huisin paljon hauskempaa kuin toko (joka ei sekään toki tylsää ole ;-)), mutta pitää sille pikkukoiralle silti saada parempi tottelevaisuus. Olen sitä mieltä, että koirareenaulun kautta tulee kylkiäisenä myös parempi suhde koiraan ja sitä kautta myös helpompi arki (=kursseilla opittuja "temppuja" voi käyttää normielossakin). 


edit. Muutaman tunnin harkinnan jälkeen ilmoitin koirat (riippuu tilanteesta kumpi kurssille olisi milloinkin menossa) myös noseworkin jatkokurssille. Talvikaudelle(kin) koira(t) tarvitsee aivotoimintaa ...

Näiden kurssien ajankohdat ovat (jos mahdutaan)
 ma 6.11. 13.11. 20.11. 27.11. 4.12. 11.12. 18.12 klo 21-22 noseilu
 ti 7.11. 14.11. 21.11. 28.11. 5.12. 12.12. 19.12. klo 21-22 toko alo-avo

maanantai 11. syyskuuta 2017

Kikin kanssa Koitelissa






ja vähän Neminkin