Nemiä harjasin ja kampasin ja harjasin perjantai-iltana. Tuntui että en pääse puusta pitkälle kun pehmeä karva menee jatkuvasti takkuun ja irtovillaa löytyy sieltä sun täältä. Niin kauan sitä taas kampasin, että selkä ei enää kestänyt lattialla kumarassa istumista. Ja kun päästin koiran pois harjauksesta niin se näytti yhtä pöyhkeeltä kuin ennenkin, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Onneksi se sentään tuntui harjatulta ...
Lisäksi Nemi pääsi läheisempään tuttavuuteen harjan kanssa lauantaina Yppärissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti