Viikko sitten Kiki hakuili Oulunsalossa. Ensin minä ja pari muuta treffailtiin eräällä hiekkakuopalla ja sieltä sitten ajeltiin jonossa sovitulle treenipaikalle metsään. Kikille tehtiin jokin norjalainen metsästäjä -tyylinen treeni. Tai mikälie. Joka tapauksessa niin, että maalimiehiä (ts naisia) oli kaksi, mutta maaleja oli neljä. Ensin koiralle näytettiin se maali, sitten kävelytin koiran pois jne tämä toistettiin neljä kertaa. Koiralle annettiin kuva että ukkoja oli neljässä eri paikkaa, kahdella puolen polkua. Maalit olivat kumpikin Kikille entuudestaan tuntemattomia henkilöitä (kuten minullekin ennen ko treeniä - ts toisen olen kyllä tavannut joskus parikymmentä vuotta sitten, mutta se tarina ei liity tähän :-)), mutta se ei häirinnyt Kikiä alkuunkaan. Yhden etsinnän kohdalla säikähdin hetkeksi, että Kiki lähti jonnekin eläimen perään tai muihin höpöhommiin. Mutta eikä mitä, se vaan otti vainua vähän sivummalta. Ei kyllä totellut mun kutsuhuutoa, että se pisti vähän ketuttamaan - toisaalta kääntyhän se ensin pois päin sieltä hukkaretkeltään, muttei tullut mua kohti vaan juoksi sinne maalimiehelle. Motivaatiosta pikkukoiraa ei ainakaan voi moittia ... hallinta ei ehkä ole ihan kohdillaan.
 |
| Kiki Oulunsalossa hakutreenien jälkeen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti