Viime viikolla jatkettiin taas ohjattuja toksuharjoituksia. Activella. Keskiviikkoiltana yhdekstä kymmeneneen on nuo reenit. Kaikki reenitoverit olivat meille ihan uusia; ne olivat jotain nuoriso-osastoa. Siis jatko- ja möllikursseilta valmennusryhmään tulleita. Pari shelttiä siellä taisi olla, yksi portugeesi ja yksi noutaja (labratori kaiketi). Ryhmästä puuttui yksi koirakko, joka fb:ssä selvisi olevan aiemmelta reeniuralta tuttu airedalinterrieri :)
Tehtiin tolpan kiertoa. Hahaa! Tietenkin Nemi nyt sitten haukkui siinä, vaikka oon tehnyt sen kanssa monta todella onnistunutta hiljaa-harjoitusta viime viikkoina (ts ennen reissua). Noh, muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen sain koiran hiljenemään. Hieman mietin sitä, että yleensä olen tehnyt tuon harjoituksen reenin loppuajasta, kun koira on kuluttanut jo virtasiaan, että onko se mahtanut vaikuttaa siihen, että se on ollut helpommin hiljaa. Mene ja tiedä.
Kun Jenni tuli katsomaan niin palkkasin koiran väärin. Ymmärsin ohjeistuksen väärin. Olipa taas kumma :D Palkkasin eri tavoin kuin normisti kun oon itekseni reeninyt tuota. Nyt heitin palkan taakseni, mutta väärältä puolen. Koiraa pitäisi palkata jotenkin niin, että se edistäisi tiivistä tolpan kiertoa ja koiran palautumista viekkuun.
Toisena harjoituksena tehtiin edistyneempää versiota ts jotain vaiheversiota uuden evl:n ohjatusta jossa tulee jotain hyppyjuttujakin. Tehtiin harkka näin:
vietiin palkka hypyn taakse ja palattiin koiran viereen ja lähetettiin se hypyn kautta palkalle. Sitten vietiin taas palkka samaan paikkaan, mutta käännyttiin toiseen suuntaan ja lähetettiin koira ensin kiertämään merkki ja siitä sitten sukkana hypyn kautta palkalle. Koska vauhti ei ollut toivottava juttu siis sen kustannuksella, että Nemi alkaisi huutamaan ja näin ollen menisimme takapakkia tolpan hiljaa kierto harjoituksissa, niin lähetin Nemin melko läheltä tolppaa kiertämään ettei se kiihdyttäisi itseään tehtävässä. Eka kerralla se huusi kyllä ja mä kämmäsin kun annoin sen juosta palkalle asti. Toisaalta olin epävarma kun se kuitenkin muuten teki ihan oikein, mutta auko vaan päätänsä. Noh, sitten otettiin uusiksi ja meni ihan hyvin. Vielä toinen yritys ja senkin se teki hallitusti ja hiljaa :)
Tossa ekassa tolppareenissä oli taas vaihteeksi Jennin kanssa juttua siitä, että mulla täytyisi olla joku käskysana millä saisin Nemin katsomaan eteensä. Hakemaan sen jutun mihin nyt ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä niin katseellaan. Enhän mä tämmöstä sille ole oikein opettanut. Ja kaikki semmoset "missä, etsi" tms sanat saavat koirassa aikaan aivan eri asian kuin mitä tämä nyt toivottu on. Missä on enemmänkin semmonen "kuka tulee" tyyppinen juttu ja etsiminen on nenänkäyttöä. Mulle on aina tuottanut hankaluuksia alkaa edes opettamaan tuota (mitä ilmeisesti fokusoinniksi sanotaan ja mitä nykykoirat opettelevat ensimmäisistä kursseistaan lähtien), kun en tiedä, että m i t e n se pitäisi koiralle opettaa. Ihan rautalankamallin tarvitsisin ja vaihevaiheen. Mutta sitä ei tunnu löytyvän. Ts kukaan ei kerro. Jotenka aloin tunnilla leegailemaan ittekseni Nemin kanssa, menkööt sitten syteen tai saveen. Käskysana on oululaisittain "Kato!".
Ittekseni harkkasin jääviä (istuminen on heikolla tolalla), noutoa (protestoi hieman mutta haki, heitin lähelle, luovutus ihan hyvä), kaukoja (liikkui ensin joten käskin koiran pöydälle jossa siirtymät ihan hyvät) ja seuraamista.
