keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Kkjuopion kisat - HuPu


 Kävin Nemin kanssa lauantaina päiväseltään Kuopiossa. En ollut ennen kisannut Kuopiossa (tai näytellyt sen puoleen), joten johan se oli aika sivistää itseään siltä osin. Samaan aikaan olisi ollut Okk:n kisat vanhassa hallissa uudessa paikassa (Virpan halli on siirretty Haukkikselle, mattoalusta on vaihtunut maalattiaan). Mutta päädyin kuitenkin testaamaan HuPu-laisten kisaolosuhteita. 

Kisat tuomaroi Anders Virtanen Pietarsaaresta. Andersin radoilla en ollutkaan ollut aikoihin. Joskus Merrin aksauran alkutaipaleella se tuomaroi näillä leveysasteilla aika useinkin. Tai sitten mä kävin kisaamassa paljon niillä leveyksillä, jompsiskumpsis. 

Halli oli Mustin & Mirrin alakerrassa/kellarissa, samassa rakennuksessa oli joku autoliike tms. Aika veikeä hallitila, häkeille yms oli ihan hyvin tilaa, mutta päätin pitää Nemin kuitenkin ootosajan autossa kun ehdin sen ihan hyvin hakemaan sieltä rt:n jälkeen ennen suoritusvuoroamme. Kun medit ja maxit tutustuivat yhtäaikaa, mutta medit kisasivat kuitenkin ensin.

Muutoin tuolla meni kyllä melko joutuisasti luokat / radanrakennus, tai ei oikein tiennyt kauanko aikaa menee ja aikataulu oli välillä eellä ja välillä jälessä. Mutta siis verkka-ajat olivat aika minimaaliset. 

Ainiin. Se piti vielä sanomani. Että hallinlattialla oli kohtuu pehmeä (pehmeempi/upottavampi kuin ad-hallissa) mattoalusta. Alkukummastelun jälkeen ihan hyvä kait siinä oli kirmata. jalka meinasi kyllä kipeytyä päivän mittaan, kisasin siis lättänöillä. Enkä jaksanu vaihtaa Pajeroita jalkaan lämppäri/jäähylenkeille. Mutta jalka ei ollut kuitenkaan rikkipoikkijapinossa kun ajelin kotio, kotona sitten oireili hieman ennen nukkumaan menoa. Mutta sitten taas vastaavasti ei ollut hajalla enää seur.päivänä. 

Eka rata oli hyppäri. Siitä hylky kun mun ohjaussuunnitelma vaihteli kokoajan. Yhteen kohtaan en keksiny tekisinkö päällejuoksun vai mitä ja kummalta puolelta niitä hyppelöitä menisin ja ties mitä kaikkea ihmettelin. Tämä oli sellainen kunnon sähellyshylky. Eli 2 rimaa tuli alas (!?!!!) ja kolmella kiellolla hylky.

Seuraavalla radalla kolmas este oli pystysuunnassa. Hyppy siis. Toka este oli putki ja neljäs este pujottelu. Noh, en sitten jarruttanu koiraa riittävän ajoissa kun se tuli siitä putkesta ja ohi siitä hypystähän se juoksi. Muuten rata oli oikeinkin kiva. Tokikin. 

Vikana ratana oli kanssa aksarata (niin kuin toi edellinenkin). Jossain puolivälissä rataa oli putki puomin alla (keskellä puomia) jonne tultiin aalta. Se oli ns vääränpään putki. Ihan hyvin sain Nemin ohi siitä lähimmästä putken suusta. Mutta liekkö liian myöhään käskytin sinne putkeen vai mitä, mutta koira menikin putken suun ohitte sinne puomin alle. Siitä tuli siis kielto putkelle. Sain koiran kyllä sitten sinne. Ja sitten taas matka jatku keinun kautta pujotteluun ja yhelle hypylle päätyyn. Noh, siinä ois sitten pitäny kääntyä oikialle päin ja vähän niin kuin loppusuoralle. Mutta meikäpä ei ollu tullu sitten sellaista ajatelleeksi, että siellä hypyn takana hieman kauempana oli putkikin. Noh! Arvaatte varmaan? Jep, sinnehän se Nemi suunnisti. Ja vauhilla. Joten mitäpä sitä pois sieltä kiskomaan kun sinne halusi mennä (oli sen jo bongannu), joten kehuin vaan ja jatkettiin matkaa. Ja koska hyl oli tulla tupsahtanu niin annoin koiran painella loppusuoran maaliin asti. Siis oikeesti tuossa ois pitäny poiketa siltä suoralta reitiltä kun tokavika este oli tuomarin ratapiirroksen mukaan mutkaputki jonka suuaukko oli piilossa (u-putki) eli ois pitäny mennä koiran kanssa tassu tassussa ne vikat esteet jotta ois estäny ettei se ois hypänny sitä maalihyppyä mikä oli niitten muitten kanssa samassa linjassa. Nyt siis saatiin Nemin kanssa aikaan oikeenkin rullaava rata. Olin ihan mahottoman tyytyväinen. 

Kolme hylkyä siis Kuopiosta oli tuomisina. Nemin vauhti oli tosi hyvä. Mun ei. Jäin kuin nakki kalliolle. Koiran vauhti oli paljon parempi kisoissa kuin reeneissä joissa joskus ehkä ehinkin jonnekin. Nemillä selvästi oli sellainen, mihin on pyrittykin, eli "mää meen tuolle esteelle mikä on nenän edessä" Jos joskus oppisin ajoissa kertomaan sille, että suuntaa pitäs joskus ehkä vaihtaakin niin voitas saada mahdollisesti muutakin tuloksia kuin hylkäyksiä. 

Millään radalla ei tullut virheitä kontakteilta tai pujottelusta. 



Kiitoksia Hanna-Marille kisalahjakortista. kivaa oli, vaikka tulokset eivät olekaan kummoiset. 




perjantai 18. marraskuuta 2011

Nimetty


 Koirankusetuskengät on otettu käyttöön ja nimetty Pajeroiksi, karvanoppamalliset maasturit 

Kengännauhat näihin varmaan pitää vaihtaa, on sellasta idioottimaista liukasta materiaalia mikä löystyy ja solmut avautuu ihan omaa tahtiaan, ennen aikojaan. Muuten en osaa vielä sanoa juuta enkä jaata näiden hyväksi tai pahaksi. 

torstai 17. marraskuuta 2011

Mitäköhän me tehtiin maanantain tokoreeneissä?


 Sen muistan, että kivaa siellä oli. Merri jurmutti jotain - kun tehtiin taas vaihtelevaa ruutureeniä, joka ei ollu sellaista kuin konservatiivi Merrin mukaan ehkä pitäisi olla. Toisaalta palkalla olevaan ruutuun se kyllä irtosi hienosti. Eli joku onnistuminen saatiin kuitenkin aikaan. Harkattiin ruutua siis niin, että ohjaaja oli ns normisivulla (lähettämissuunta) mutta vaihtelevilla etäisyyksillä ruudusta ja koira oli seisomassa kohti ohjaajaa mutta ruudun oikealla puolella. Senkin sijaintia vaihdeltiin. Ja sitten piti lähettää koira sieltä ruutuun. Ensin näytin väärällä kädellä ja koira juoksi mun luo. Sitten käsi oli oikea, mutta tein sen liikkeen liikaa vartaloa käyttäen... *huoh* 

Reenittiin myös temppua mitä yritin naksutella koiralleni joka yritti purra mua. Vahvistin vissiin pikkasen väärää toimintoa. Eli koiran kuonon ois pitänyt koskea ohjaajan kämmentä. Tarkoitus että vois peruuttaa, siis ihminen, ja koira tulis mukana niin että sen kuono ois käden päällä. ja jotenkin tähän liittys noutokapulakin? 

Mitä muuta me harkattiin? 

Ainiin. Sitä seuraamista. Käskytettynä. Kummallisiin paikkoihin. Hypyn edessä Merri ei seurannu vaan hyppäs jojona hyppyä ees taas... Käänökset oli prseestä. 

---

Nemin kanssa tuota samaa seuraamista. Nemi oli siinä Merriä parempi. 

Ruutua peruslähetyksenä palkalle. Meni hienosti ja sitten huipusti. Se koira ainakin irtoo!

Paikallaoloa. edelleen välillä nousee kun palaan vierelle. 

Sitä kämmentemppua. Nemi oli maltillisempi, mutta tulos suht sama kuin Merrin kanssa. Tosin Nemi ei jäkertänyt mun kättä. 

Itekseni tein seuruuta lelupalkalla kun N halus leegata. Ja liikkeestä maahanmenoja kans lelupalkalla. 

Reenimme itekseen myös kaukoja ja kapulan pitoa. 

Mitähän muuta tehtiin, vai tehtiinkö? (kummankaan ryhmässä)

Kannatti kerrata


 sillä jotain oli mennyt joko koiralla tai ohjaajalla tai ehkä jopa molemmilla jakeluun ja tiistaiaamuna 4 päällejuoksua onnistui peräkanaa jopa pari kertaa. Että ihan vahingosta ei ollut kyse. Jiihaa! Muutaman kerran mä en kerenny vaan mukaan ja Nemi jatkoi reittiä ilman muakin... ihan turha kapistus siis olen ;P 

Tuo oli omatoimi reeni. Lisäksi itekseen reenittiin pöytää. Eli koiran ois pitäny ihan itekseen hyppiä sinne pöyälle ilman eri kehotusta ja siitä sitä ois sitten palkattu. Noh, mun tokokoira kysy lupaa ja kun sanoin "saa" niin hyppäs kyllä jokakerta.. Tiiä sitten vastasko ihan tarkotustaan. 

Joku kolmaskin omatoimireeni kait oli, mutta mikä? 

Nää reenit veti siis Mari

Ja Nemi hyppeli 45-55cm rimoja (enimmäkseen noita matalampia). 

Eka ohjattu harkka oli sellainen mihin tuli persjättöä ja jarrutusta. väärän pään putkea ja loppuun keinu jossa piti jäähä taakse. Kun oli palkka keinun lopussa (siellä maassa parin metrin pääsä tietty) niin pystyin jäämään taaemmaksikin. Ekalla kiekalla unhotin viiä sen palkan eikä se niin hyvin liikkunu ts mun piti juosta ohi jotta koira teki keinun kunnolla. 

Toinen ohjattu harkka oli valssien tekemistä. Tää oli ainut osio reeneissä missä ei oltu hyviä - toki noissa muissakin oli korjaamista mutta enimmkseen oli aika jahuu-meininkiä, mutta nää valssit tökki ihan urakalla. Ensinnäkin peruutin ihan liikaa taas vaihteeksi ja olin ihan väärissä paikoissa. Ohjasin rimaa enkä siivekettä. Koira ei tajunnu kiertää pelkkää siivekettä kun sekin ajatteli sitä rimaa. Mietittiin miten mun kannattas tehä valssit että tulis jarrutuskin mutta että pääsisin liikkeelle. Ja että mikä ts kuinka tiukkaa käännöstä koiralta vaaditaan - siis mun toiminta versus koiran linjat. Kun lentäähän se kauas jos en tee esimerkillistä valssia. Mutta onko oleellisempaa, että pääsen aikanani liikkeelle ilman typerää steppaamista. Että kokeilemisen kautta ja niinpoispäin. 

maanantai 14. marraskuuta 2011

Pj läksyt


 Perjantaina kävin hallissa tekemässä taas päällejuoksuharjoitteita. Merrin kanssa onnistuivat paljon paremmin kuin Nemin kanssa. Tai sitten tein niitä väärin. Tuntui kuitenkin sujuvimmalta Merrin kanssa. Lisäksi Nemi teki keinua ja puomia. Keppejä en tehnyt nyt sen kanssa yhtään - Merri sitä vastoin pääsi pujottelemaankin. Ja aalle. Mutttei keinulle. Lisäksi Merrille pikkasen jotain tokojuttuja, kuten tunnaria. 

torstai 10. marraskuuta 2011

Kengissä on korot


 Niitten juhulatohoveleitten korottaminen maksoi siellä markettien suutarilla 80€. Olin tipahtaa kun kuulin summan. Maksaa se kyllä ihan tolokuttomasti. Sitten kun ne vielä sielä suutarilla vaan lätkäsee sen kahen ja puolensentin massan siihen pohjaan ilman mitään ajatustakaan siitä että se jonku pitää kehata liikkuakin niillä kengillä vielä. 

Noh, ei voi mitään. Kengillä on yhet pileet jo töpsyteltykin. Jokku kattovat melko pitkään mun "siroja avokkaita/korkkareita" (heh eivät ole kumpaakaan noista eikä tod sirot) mutta kukaan ei toki kysynyt mitään. 

Eilen sitten hain superkenkälästä ne kaks muuta kenkää. Joita en ole vielä alkanut käyttämään. Yhteensä maksoivat 110€ ja se korotus oli tehty sinne pohjan ja tavan pohjan väliin eli siis ne kimuranttisuudet mitkä kengänpohjissa on alunperin kaupasta ostettaessa ovat siellä edelleen. Tämä on aikalailla satajänestä. Varsinkin niiden koiranulkoilutuskenkien suhteen - monta kertaa olen koittanut jossain selittää että haluan että siellä kengän pohjassa on kuviota - ei riitä että siellä on kukkasia (vtuilu vitsi)  tms kun pitoa on kengissä paremmin jos pohjissa on ns urat. 

Nyt voi siis talvi tulla kun mulla on uuet koirankusetuskengät (ei kyllä lämpimät) ja uuet talvikengät käyttöä vaille valmiina toimintaan. 

Vika lenkki ennen liukkaita- kö?


 Käytiin eilen juoksemassa 5,2km ennen kuin haettiin koirat. Tämä oli melkeen sama kuin minkä juoksin tiistaina Merrin kanssa. Tosin pari muutosta ja lisää mäkiä. Olotila vaihteli ihan hyvästä sellaiseen "jaloissa ei ole yhtään voimaa ja laahustan vain eteenpäin" -fiilinkeliin. Aikaa meni 44 minsaa eli ei mitään supersukkelia taiettu olla. 

Keli oli kuiva ja pari astetta pakkasen puolella. 

Pitoreeniä


 Nemi aloitti päivänsä pienillä tokotreeneillä. On se vaikeeta peenen koiran tajuta, että kun pistän sen maihin ja palaan vierelle niin sen ei kuulu omatoimisesti nousta istumaan -huoh! Toinen harjoittelun kohde oli se nouto. Taas - sitä on nyt taas ryhdytty siis reenimään. Nyt ollaan siis siinä vaiheessa pitoa, että koira pitää kapulan suussaan ilman mun apuakin. Tosin pidän käteni aika liki ja vapautan koiran melko sukkelaan, mutta se pito aika on kasvanut hitusen siitä ensimmäisestä oivalluksesta että kapula pysyy suussa ilman väkipakkoakin. 

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Jotain hyvää ja jotain huonoa. Eli aksaharkkojen normisettiä


 Eilen Nemi liiti ohjatuissa aksoissa Marin koutsatessa. 

Aloitettiin pujottelulla, mikä sujui tällä kertaa tosi hyvin. Avokulma toimi hienosti ja näin pilkahduksen sitä taitavaa Nemiä ... pystyin lähtemään lipettiin keppien vierestä kun koira pujotteli kohti palkkaa.

Sitten typerykset menimme vaikeuttamaan reeniä ja koira ei tehnytkään enää keppejä kertaakaan oikein 

Seuraavaksi harkkasin itsekseni viime viikkoista tekniikkaa eli välistävetoja - ja tein tän pari kertaa ja sujui tosi hyvin. Niinan kuntokoulun peruutusjuoksuista on selkeesti hyötyä! 

Sitten tehtiin toisenlainen pujottelureeni. Jossa vedätys toimi ihan huipusti, mutta loppuuntehty puolevaihtovalssi (vai mikä se oli?) oli ihan uutta mulle ja Nemille eikä N kestänyt sitä. Tai mä tein väärin. Mutta siis N tuli pari kertaa tokavikasta välistä pois. 

Lopuksi harkattiin vielä päällejuoksuja niillä samoilla esteillä millä oltiin tehty välistävetoja ja loppuun vekki ja puomi. Tässä olikin kaikenlaista kinkkistä. Ensin peruutin takaalähetyksen jälkeen, mitä ei tietty pitänyt tehdä. Sitten lähdin aina liian kauaksi esteistä. Joten koiralla ei ollut mitään mahkuja tehä kuten päällejuoksussa kuuluisi. Sitten noissa pitäisi vielä käyttää jalkaa "törkkäämässä" koira sinne oikeaan väliin ts esteen taakse. Tuota on ihan hemmetin vaikea hahmottaa. En kykene ohjaukseen sujuvasti edes ilman koiraa - saati niin että se koira ois mukana siinä touhussa. Sitten kun koitettiin tehdä tuota niin että jätän koiran hypyn taakse ja otan sen päällejuoksuasennolla/ohjauksella liikkeelle niin koira kiersi sen hypyn hyppäämättä ollenkaan. Eli tajuamatta yhtään mitä pitäisi tehdä. Teki tän monta kertaa. Ollaanhan me tuota lelupalkalla reenattu, itseksemme hallilla. Varmaan oon sitten vahvistanut jotain väärää toimintatapaa kun oon luullu tuota reenanneeni ....  

Ruutuhun nyt käypi tie


 Ma-iltana Mersulla oli vuorossa ohjatut toksut. 

Harkattiin paikallaoloa ihme häiriöillä.

Tasapainolaudalla kakeja, jossa maltti oli valttia (parilla kerralla Merri ei höseltänyt ja vaihot oli silti teknisesti taitavia).

Ruutua - koira selin seisoi eri välimatkoilla ja ohjaaja kauempana ja sitten lähetti koiran ruutuun. Merri teki hienosti kun ruutussa ootti nakinpalanen. Ongelmallisempaa oli se seisomaan jättäminen. Kun ois pitäny lennosta se siihen jättää.

Idaria, joka ei toiminu meillä kun mä en tarkkaan osannu niitä kävelykuvioita ja olin epävarma niin Merrikin "sekoili". Sitten kun tein itsekseni niin kaikki vaihoksetkin (arpa jäävät siis) meni just oikein. 

Itsekseen tein naksuhöpöjä, seuruuta, käännöksiä, jääviä ja merkkiä. 




Eilen harkkasin päivällä koiran kanssa takapihalla tunnaria. Merri oli niin innoissaan. Piilottelin vain yhtä kapulaa. Pitäisi vaikeuttaa selvästi reeniä. Mutta tuo etten sitä eilen tehnyt ei haittaa yhtään, koska tuo oli sellainen hyvänmielen-ylipursuava-kehumisreeni 

Marrasjuoksut


 Lauantaina kävin juoksemassa ns maaseutulenkin ittekseni eli vajaan 4km. Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa ad-kuntopiirissä hikoilemassa puoltoista tuntia. Ja eilen kävin Merrin kanssa hölkkäämässä hieman yli 4km. 

Kun talvi ei ole vielä tullutkaan niin on tohtinut vielä liikkua juosten. Liukkaalla en sitte enää uskallakaan juosta ja pitää odotella kevät kelejä jotta pääsee kokeilemaan kuinka huonoksi kunto talven aikana ehtii romahtaa. 

perjantai 4. marraskuuta 2011

Vko 44


 Maanantaina oli tokorupeamassa taas molempien neitien treenit. Toksureeneissä kisattiin, Merri ei irronnut kapulalle - mutta irtosi kyllä keittiönpuolelle  Ja Nemin kisassa yhellä kertaa se ei syönyt namilautasella olleita herkkuja kun kuljimme siitä ohitte (koira irti, ei seurussa) mikä oli suurenvoitonjuhlan veroinen suoritus 

Ja tiistaiaamuna Nemin aksat. Pääteemana välistävedot. Oli muuten kivat reenit (kokonaisuudessaan)!